Tervetuloa 2020 - meidän häävuosi!

Pohdiskelin aiemmin, tarvitseeko hääsuunnittelusta lomaa. Nyt voin kertoa vastauksen: kyllä näköjään tarvitsi. Takana on nyt reilu kaksi viikkoa lomaa, eikä häiden eteen ole tullut laitettua tikkua ristiin. Eikä se haittaa ollenkaan, on tehnyt ihan hyvää ajatella kaikkea ihan muuta.

Töihin ja arkeen paluu kuitenkin odottaa, samoin häiden to do -lista. Nyt heti tammikuussa on edessä häätiimin ensimmäinen tapaaminen, joten ainakin jotain konkreettista tapahtuu! Tapaamme pääkaupunkiseudulla, muun häätiimimme asustellessa siellä. Ketään ei varmaan yllätä, että asialistaakin tapaamiseen on jo kerrytetty - mutta pääpaino tulee kuitenkin olemaan tutustumisella ja vapaasti rönsyävällä keskustelulla.

Aurinkokin suvaitsi näyttäytyä vuoden vaihtumisen kunniaksi.

Ja tosiaan, 2020, meidän häävuosi, on ei edes nurkan takana vaan sieltä jo melkein esillä! Suoraan sanottuna tällä hetkellä on aika jännittyneet fiilikset: häät tuntuu olevan ihan kohta, sitä ennen polttarit (käääk), ja sitten tietty ne muut töissä ja siviilissä haalimani projektit! Sanottakoon näin, että keväällä ei varmaankaan tarvitse ainakaan peukaloitaan pyöritellä :D

Nyt sen sijaan 1,5 päivää ennen loman päättymistä aion tehdä juurikin sitä... ;)

Ihanaa uutta vuotta kaikille siellä ruudun toisella puolen! <3

~Satu~

Blogin vuosipäivä

Marras-joulukuun vaihde on täynnä hääsuunnittelun merkkipaaluja: 23.11. oli tasan puoli vuotta häihin, viikkoa myöhemmin kihlojen vuosipäivä ja tänään on vuosi ensimmäisen blogitekstin julkaisemisesta.

Ensimmäistä blogipostaustani kirjoittelin junassa Turusta Helsinkiin - taisin kirjoittaa sen muutamaankin otteeseen uusiksi. Ai että kun jännitti painaa ensimmäisen kerran ”julkaise”! Nyt, 60 tekstiä myöhemmin, voin kertoa jännityksen jo laantuneen :D 

Olen iloinnut siitä, että blogi on toiminut alustana purkaa hääpohdintoja, ja purettavaa on riittänyt. Eikä ideat ole tähän loppumassa: suunnitteilla on kasa postauksia ja myös ainakin yksi postaussarja. Mutta, bloggaamisen suola on kuitenkin - tietysti - te lukijat. Eli kiitos kun luet ja iso kiitos kaikista kommenteista, ne aina ilahduttavat! <3 

Blogista näkee hyvin hääsuunnittelun vaiheet ja niihin on hauska palata välillä jälkikäteenkin. Alkuvuodesta ehdottomasti suurin operaatio oli juhlapaikan metsästys, jolla onneksi oli onnellinen loppu. Hääsuunnittelun alkumetreillä myös kokosimme vieraslistan ja varasimme pitopalvelun. Loppukevään to do -listalla puolestaan oli valokuvaajan ja bändin metsästys. Mekon löytäminenhän sujui minulla siinä mielessä onnellisesti, että päädyin ensimmäiseen sovittamaani mekkoon :D Sitä riemua voi palata muistelemaan täällä ja täällä. Suuret linjat on siis olleet tiedossa jo jonkin aikaa, ja suunnittelujen pääpaino alkaa olla välillä jo yksityiskohdissa.

Vinkkiosasto on ollut suosittua luettavaa: omat tärppini hääsuunnittelun aloitukseen ja seremoniamestarin rooli ovat keikkuneet luetuimpien tekstien joukossa. Häätiimin työnjaosta palaan varmastikin kertomaan yksityiskohtaisemmin sitten, kun siitä on keskusteltu porukalla (alustavat kaavailut on toki jo olemassa... ;)). Olen jaellut vinkkejä myös hyödyllisistä/neuroottisista organisointijärjestelmistäni: kuinka organisoida häät ja tarjouspyyntöviidakosta selviämiseen. Lisäksi olen huomannut, että monet hääpostausten klassikot ovat syystä klassikoita, päätellen häiden turhakkeet ja panostus vs. pihistys -postausten suosiosta. Enkä ihmettele, sillä niitä luen myös itse seuraamiltani bloggajilta mielelläni! 

Olen kertonutkin, että oman hääprojektini rinnalla on kulkenut myös syyskuussa naimisiin menneen ystäväni/kaasoni hääsuunnittelut. Kaason ominaisuudessa pääsin testaamaan Helsingin mekkoliikkeitä, järjestämään polttareita sekä pitämään puheen, jossa kyyneleet valuivatkin naurusta ennemmin kuin itkusta (siis ainakin meillä puheen pitäjillä, oma vitsi paras vitsi :D). 

Aina (useinkaan?) homma ei myöskään ole ollut niin vakavaa: olen tunnustanut häähörhöyteni ja pohtinut, miten selvitä MM-kisoista hääpäivänä. Itseironiselta ja ajoittain mustaltakin huumoriltani ette tule varmasti välttymään jatkossakaan! 

Toivottavasti pysyt mukana seuraamassa meidän matkaamme kohti (vertauskuvallista) alttaria! :)

~Satu~

P.S. Vuoden hääblogit 2020 -äänestys on tuloillaan, ja aiempien vuosien tapaan finaaliäänestystä edeltää nimeämisvaihe, joka on käynnissä 27.12. asti. Omalle suosikillesi voit käydä antamassa äänen täällä!

Kuva: Love me do

Tarvitseeko hääsuunnittelusta lomaa?

Otsikon kysymystä olen viime päivät pohtinut, enkä vielä tiedä mihin lopputulokseen päädyn. Meitä odottaa nimittäin ensi viikonloppuna lähtö etelään - meidän ensimmäinen yhteinen talvireissu ulkomaille. Edessä on siis palmuja, ranta ja tuntikausia uima-altaalla. Sekä toki myös paljon uusia maisemia, retki merelle ja vaellus. Kyllä siis kelpaa!

Politiikka hääsuunnittelujen osalta tosiaan kuitenkin edelleen mietityttää. Suurin toiveeni matkalle on päästä irti kaikesta arkisesta - siis aivan kaikesta. Vaikka häiden visiointi onkin ehdottomasti tuonut myös valoa pimeään syksyyn (kun voi vaan sukeltaa Pinterestin silmää hivelevään eestettisyyteen kun ulkona sataa räntää), on siitä tullut myös siinä mielessä arkista, että en taida paljoa valehdella jos sanon joka päivä miettiväni häitä.

Kuva: Pixabay

Tiedättekö sen tilanteen, kun alitajunta prosessoi jotain asiaa ja tietoisuuteen putkahtelee sieltä sun täältä ideoita? Eli ettei mieti mitään järkevää kokonaisuutta, vaan yhtäkkiä nukkumaan mennessä huomaa miettivänsä jotain hiuskoristeita, mikä ei ole mitenkään erityisesti prioriteetti. Näin mulle on alkanut käymään enenevissä määrin, random ideoita putkahtelee mieleen - hyvässä ja pahassa. Toisaalta hyvä kai, että ideoita riittää. Toisaalta homma menee tosiaan aika summanmutikassa.

Olisiko siis se altaan reuna juuri oivallista aikaa antaa ajatusten poukkoilla vapaasti myös häävisioissa? Vai tuleeko ajatusvirrasta kuitenkin paine kirjoittaa ylös, suunnitella, listata, muistaa, organisoida...? Vaihtuuko siinä tapauksessa rauhallinen kirjan lukeminen kännykän näpräämiseen? Voisiko tauko suunnittelusta auttaa fokusoimaan ajatusten virtaa? 

Tarvitseeko hääsuunnittelusta siis lomaa? Sitä en tiedä, mutta sen tiedän, että about kaikesta muusta tarvitsee. Tähän sopiikin läjä ärsyttäviä hokemia: loman tarpeessa, lomalle lompsis, sitten taas sorvin ääreen.

Oletko itse kaivannut luovaa taukoa tai huomannut pienen paussin tehostavan myöhempiä hääsuunnitteluja?

~Satu~

Kihlojen vuosipäivä

Vuosi sitten oli takana tavallinen perjantaipäivä. Töitä ja arkisinta arkea. En muista mitä syötiin tai millainen sää oli. Muistan, että nukuin päiväunet pimeässä illassa samalla kun sinä touhusit omiasi. 

Vuosi sitten mentiin saunaan, niin kuin joka perjantai. Istuttiin lauteilla ja rupalteltiin tavallisesti. Minä en aavistanut mitään.

Vuosi sitten istuin sohvalla, saunan jäljiltä hiukset märkinä ja kasvot punakkana, availemassa tv:stä jotain tyhjänpäiväistä ohjelmaa. Sinä katosit parvekkeelle. 

Vuosi sitten yllätyin, kun yhtäkkiä edessäni olikin ruusut ja skumppa, oli mies polvillaan, oli kysymys ja myöntävä vastaus.

Vuosi sitten sanottiin vihdoin ääneen se, mitä molemmat olivat mielessään toivoneet ja sydämessään jo tienneet: tässä ollaan, loppuelämämme.

Tänään on kihlojen vuosipäivä ja kaunis aurinkoinen talvisää. Eilen oltiin saunassa ja rupateltiin lauteilla, niin kuin joka perjantai. Nyt on takana 2/3 kihla-ajasta, vaikka vastahan me istuttiin ravintolassa juhlistamassa kihloja, hieman ihmeissään ja muun maailman vielä tietämättä. 

~Satu~

Kuva: Pixabay

Sittenkin häädieetille?

Joissain asioissa - ehkä monissakin - tulee pyörrettyä mielipiteensä hääsuunnittelujen edetessä. Alunperin ajattelin vahvasti, että se kuuluisa kehopositiivisuus on kultaa, eikä häädieettejä tarvita sitten yhtään mihinkään. Hirveä stressi ulkonäöstä YHDEN päivän takia! Joudun kuitenkin syömään sanani - joskin vain osittain.

Ensinnäkin, häät on vain yksi syy eikä edes suurin niistä siihen, miksi näitä asioita nyt mietin. Toisin sanoen jo pidemmän aikaa terveyteen liittyviä asioita on joutunut miettimään eri tavalla kuin nuorempana - varmaan niin ikään kuin elämäntilanteeseen/-tapoihin liittyen (lue: olen nykyään suhteellisen sohvaperuna). Huomasin kuitenkin, että ehkä se hääpäivä sitten kuitenkin, aiemmista ajatuksistani huolimatta, voi toimia lisämotivaationa tehdä pieniä muutoksia, jotka olisi muutenkin ainakin suunnitellut tekevänsä. Lähinnä ajattelen siltä kannalta, että on helpompi sitoutua toimimaan tietyllä tavalla häihin asti eli puoli vuotta kuin hamaan tappiin asti. (Ja puolen vuoden jälkeen toivottavasti olisi joitain uusia rutiineja joihin ei tarvitsisi potkia itseään. Eli hah - itsensä ovelaa huijaamista).

Toiseksi, en ole enkä aio olla laihdutuskuurilla eikä mulla ole mitään kilotavoitteita (phaha, sopisikin yrittää kun en edes käy juuri koskaan vaa’alla...). Tavoitteeni on se, että ne farkut mitkä nyt mahtuu jalkaan just ja just mahtuisi vielä vuodenkin päästä (kiva jos puristaa vähemmän, muttei ainakaan enemmän) ja että se häämekko mikä näytti hyvältä kesällä näyttää yhtä hyvältä puolen vuoden päästä. Toisin sanoen, että paino ei enää nousisi ja kartuttaisin samalla muutamia terveellisiä tapoja arkeeni.

Hyvät uutiset on se, että osin tietoisesti ja osin puolivahingossa arkeen on tälläkin hetkellä soluttautunut mm. hyötyliikuntaa työmatkoilla (kävellen tai pyöräillen), jo pidempään ollut uintiharrastus sekä suht vähäinen herkuttelu (se on satunnaista ja sellaisena saa ollakin). Mikä sitten muuttuu? 

1. Ostin kuntopyörän. Tämä on isoin ja selvin asia listallani ja myös sellainen, jonka hankkimista olen miettinyt jo pitkään. Marraskuun sateilla ei hirveästi ylimääräiset kävelylenkit houkuta, joten josko Netflixiä katsellessa voisi samalla vähän polkea joinain päivinä. (By the way, lähtökohtaisesti siis inhoan about kaikkia urheilulajeja, joten tuo Netflix-osa on taas sitä hyvää itsensä harhauttamista.)
2. Annoskoot. Siinä missä en juuri herkuttele makealla, olen sitäkin persompi varsinaiselle ruoalle. Tykkään toki syödä ravintoloissa, mutta mielestäni myös kotona ruoan täytyy olla HYVÄÄ. En tarkoita todellakaan mitään jokapäiväistä gourmet-kokkailua, mutta mietin ruoan maistumista enkä pidä sitä vain ”polttoaineena”. Ja koska ruoka on hyvää, sitä syö paljon. Hence, pitää ehkä tehdä tylsempää ja pahempaa ruokaa :D
3. Lisäksi olen tehnyt joitain pieniä mutta säännöllisesti toistuvia muutoksia, kuten luopuminen työpaikan ruokalan ihanasta vaaleahöttöleivästä (sniff) ja miettinyt fiksumpia iltapalavaihtoehtoja. Muuten en usko täyskieltoihin enkä ole jättämässä mitään ruokavaliostani pois.

Haluan vielä korostaa, että vaikka viimekuukausina on tullut enemmän mietittyä mitä suuhunsa pistää ja miten liikkuu, niin kannatan kyllä silti edelleen oman kehonsa hyväksymistä ja sitä, ettei hääpäivänä - kuten muulloinkaan - naisten ulkonäköpaineiden kuuluisi olla niin ahtaita ja vaativia. Mutta ehkä sekään ei ole ihan kamalan epäfeminististä, jos häistä saa lisämotivaation hippusen ylläpitämään terveellisiä elämäntapoja. 

Mitä mietteitä häädieetit ja ”häädieetit” teissä herättävät?

~Satu~

Kuvat: Pixabay

Suunnitelmien eteneminen - 6 kk häihin

Tämän syksyn teema on ehdottomasti ollut ”herranjesta kun aika on loikannut eteenpäin!?!”. Yllätyn siis vähän väliä siitä, miten pian häämme ovatkaan! (Tarkalleen ottaen 180 päivää) Juuri mitään osa-aluetta ei ole turhan aikaista suunnitella, vaan all systems go! Näin kotisunnuntain kuluksi on hyvä hetki tsekata taas missä mennään ja jäsentää itselle esimerkiksi mihin käyttää energiaansa tulevalla joululomalla.

Tehtävälista on viime kuukausina lyhentynyt ainakin seuraavilta osin:

💚 Save the datet on lähetetty

💚 Ekat tanssitreenit kotioloissa

💚 Polttaritoiveita on käyty kaasojen kanssa läpi

💚 Varattu häämatka

💚 Varattu hääyö

💚 Joistain musiikkiesityksistä on sovittu ja muutenkin häiden ohjelma alkaa tarkentua

💚 Soittolistat (taustalle ja bilelista) ovat hyvällä tolalla

💚 Miitti tukijoukkojen kanssa (kaasot, bestman ja seremoniamestari) on sovittu alkuvuoteen (ja whatsapp-ryhmä häistä spämmimiseen perustettu, khejkhej)

Eli jee, mielestäni tähän voi olla tyytyväinen! Toki tahti tässä vaan kiihtyy ja myös piakkoin hoidettavia hommia piisaa:

💚 Ikuisuusprojekti hääkengät: alkuvuodesta Helsingin reissulla ajattelin käydä pienten kenkien erikoisliikkeessä. (Olen kironnut sitä, ettei kaupoissa edes ole tällä hetkellä valkoisia kenkiä, kerpele)

💚 Avioliiton esteiden tutkinta (ihan villiä että tämäkin on jo listalla!)

💚 Käynnin sopiminen juhlapaikalle

💚 Pitopalvelun maistelutilaisuus ja suunnittelupalaverin sopiminen

💚 Juomien suunnittelu (ja ehkä jo ostokin)

💚 Kutsujen ja lahjatoiveiden suunnittelu (aloitettu)

💚 Majoituksen varaaminen kauempaa tuleville vieraille

Kaiken kaikkiaan ollaan kuitenkin aika lailla aikataulussa (kai? Tässä kohtaa on vielä varaa ainakin uskoa niin...) ja suuremmalta stressiltä on toistaiseksi vältytty - katsotaan missä kohtaa ressi iskee!

~Satu~

Lue myös: 

Suunnitelmien eteneminen - 15 kk häihin

Suunnitelmien eteneminen - vuosi häihin

Suunnitelmien eteneminen - 9 kk häihin

Kuvat: Pixabay

Save the date - merkkaa päivä kalenteriin!

Ahh, vihdoinkin! Itsehän olisin halunnut lähettää save the date -viestit (suomenkielisen sanan puutteessa - esikutsut?) aikoja jo sitten, mutta onnistuin hillitsemään itseni. Nyt kun on abouttiarallaa puoli vuotta häihin, annoin itselleni luvan hoitaa tämän homman ja eilen lähtivät viestit matkaan.

Halusimme, että save the date -viestit olisivat jollain tapaa meidän näköisemme, mutta kuitenkin rennot ja vaivattomat. Koska olen varsinainen askartelufoobikko, tukeuduin tässä asiassa ennemmin kollaasintekotaitoihini (sic!). Itse asiassa ensimmäinen versio tästä taisi syntyä puolivahingossa aamiaispöydässä. 

Lähetimme yllä olevan kuvan (kasvoilla kuitenkin, hehe) ja saatetekstin whatsappiin tai meilillä:

”Hei! Olet/olette/perheenne on lämpimästi tervetullut häihimme 23.5.2020. Kutsu ja tarkempaa tietoa tulee myöhemmin, mutta laitathan päivän jo ylös!” Lisäksi kysyimme kutsujen toimittamista varten sähköpostiosoitteet niiltä, keiltä se vielä puuttui. (Spoiler alert, sähköiset hääkutsut luvassa...)

Nyt on sitten puhelimet laulaneet eilisen iltapäivän eikä kukaan ole ainakaan vastannut etteikö päivä sopisi (suurin osa toki tiesikin sen jo). Tuntuupa helpottavalta, että enää ei tarvitse niin paljon jännittää keillä on mitäkin päällekkäisiä menoja - tai ainakin olemme tehneet voitavamme. Parikin vieraista on mm. juuri edellisenä viikonloppuna toisissa häissä, joten katson tämän puoli vuotta ennen tulevan varoituksen olevan enemmän kuin paikallaan! Lisäksi kourallinen vieraita asuu ulkomailla, joten on kiva että hekin saavat kunnolla ennakkovaroitusta.

Onko mielestänne "esikutsut" hyödyllisiä vai turhakelaariin kuuluvia? Millaiset te lähetitte?

~Satu~

Lapset häissä - hitti vai huti?

Lapset häissä - yksi klassisimmista mielipiteitä vahvasti jakavista häädilemmoista. Olin ensin ajatellut, että en lähtisi perustelemaan asiaa puoleen tai toiseen, koska tämä ei ole minulle niin suuria tunteita herättävä asia - kukin tehköön tavallaan :) It’s a match -blogin aihetta käsittelevä teksti sai minut kuitenkin miettimään valintamme perusteluja tarkemmin, enkä malta olla avaamatta ajatuskulkuani. 

Taisin vieraspolitiikasta kertoessa sivulauseessa mainitakin, että meidän häihimme myös lapset ovat tervetulleita - mutta miksi?

Oma ajatukseni nojaa vahvasti siihen, että vanhemmat ovat itse parhaita arviomaan sen, haluavatko tulla juhlaan aikuisten kesken vai koko konkkaronkalla: he tietävät pystyvätkö nauttimaan juhlasta lasten kera vai haluavatko mielummin viettää laatuaikaa aikuisten kesken. Vanhemmat myös tietävät millaisessa uhma- tai ympärijuoksenteluvaiheessa lapsensa ovat (ei niin, että mua haittaisi se ympärijuoksentelu) tai kuinka helposti lapset ovat aiemmissa mahdollisissa juhlissa viihtyneet.

Valehtelisin jos väittäisin, etteikö meillä päätökseen kutsua lapset olisi vaikuttanut myös se, että lapsivieraiden määrä jää lopulta suht pieneksi: jos kaikki tulevat paikalle on pikkutyyppejä yhteensäkin vain kuusi vähän isompaa plus (tällä tietoa...) kolme vauvaa. Määrä on sen verran pieni, että oli melko helppo päätös kutsua heidät mukaan. Jos olisi 25 random sukulaisen lasta, joita ei ole edes tavannut, olisi jonkinlaista rajausta varmaankin tehty.

Osalla suuri syy olla kutsumatta lapsia on alkoholitarjoilu häissä. Meilläkin on toki alkoholia tarjolla, mutta tuskin lapset häissä olisivat pikkutunneille asti muutenkaan. (Ja toivottavasti meno häissämme ei ole pikkutunneillakaan mitään ihan öykkäröintiä...). Jos vanhemmat päättävät tulla koko perheen voimin juhliimme, he varmasti tiedostavat tämän ja miettivät heille sopivan ratkaisun (molemmat tai toinen vanhemmista lähtee aiemmin lasten kanssa, joku hakee lapset aiemmin...). Me emme siis todennäköisesti myöskään aseta omasta puolestamme tiettyä kellonaikaa jolloin toivomme lasten lähtevän.

Kaikista keskeisimpänä syynä on tietenkin se, että ne ystävien lapset jotka olemme tavanneet ovat ihan huipputyyppejä, joiden näkeminen aidosti aina ilahduttaa <3 Nykyään kavereiden kanssa hengailuun kuuluu ajoittain osana myös paikalla oleva nuorempi sukupolvi, joten heidän läsnäolonsa häissäkin on ihan luontevalta tuntuva jatkumo.

Kaiken kaikkiaan siis kutsumme lapset, koska miksipä ei? Parhaimmillaan lapset voivat tuoda oman hauskan lisän juhlaan touhuillaan ja innollaan, enkä oikein osaa ajatella että he voisivat erityisesti häiritä hääjuhlaamme tai viedä jotain tunnelmasta. 

Lapsijuhlijoihin liittyy toki käytännönjärjestelyjä, kuten lasten huomioiminen kutsussa, ruokailussa ja ohjelmassa. En kuitenkaan koe, että näistä koituisi meidän häissämme erityistä vaivaa. Voin palata kertomaan ratkaisuistamme näiden osalta lähempänä häitä!

Tuleeko teillä lapsia häihin? Oliko päätös helppo vai pidempään punnittava?

~Satu~

Kuvat: Pixabay

Vinkit häiden tarjouspyyntöihin. Organisointifriikki osa 2

Ellei ole mielessä valmista luottovaihtoehtoa tai tutun tuttua, joutuu häitä järjestäessä monilta osin seulomaan omaan makuun ja budjettiin sopivia palveluntarjoajia mahdollisesti isostakin suosta. Siinä voi olla melkoinen rumba: tarjouspyyntöjen lähettelyä on tehty tähän asti ainakin juhlapaikan, cateringin, valokuvaajan ja bändin osalta. Lupasin kertoa millaisin menetelmin me handlasimme tämän homman - toki jollekin muulle aivan toinen tyyli voi olla sopivampi. 

Lyhykäisyydessään homma menee kutakuinkin näin:

1. Miettikää, mitä tietoja haluatte ja tarvitsette päätöksen tekemiseen (kuten hinta, mitä se sisältää, teidän erityistoiveenne...). Muotoilkaa niiden pohjalta viesti jonka voi kopioida eri palveluntarjoajille. Monilla on nettisivuillaan yhteydenottolomake, osalla sähköposti.

Vinkki: voi toki pyytää myös vapaamuotoista tarjouspyyntöä, mutta voit säästyä muutaman viestin lähettelyltä jos kysyt teille kriittiset tiedot heti alkuun kaikilta. Tällöin saat myös vertailukelpoisempaa infoa.

2. Tehkää taulukko, johon on koostettu kriittisimmät tiedot (alla esimerkki). Meillä tämä taulukot olivat Google drivessa, jonne molemmilla oli pääsy.

Klikkaamalla saa kuvan suuremmaksi.

3. Kartoittakaa potentiaaliset palveluntarjoajat. Googleta, kysy kaverilta, bongaa somesta... ja merkitkää olennaiset tiedot ylös. 
Vinkki: valokuvaajia tavoitti paljon kerralla liittymällä Facebookin Häät kuviksi -ryhmään.      Meinasi tosin tulla jo runsauden pula, eivätkä kaikki päässeet edes taulukkoon asti.

4. Seulonta. Mitkä ovat ehdottomat poissulkukriteerit? Hinta, sijainti, jne.? Vetäkää yli tai siirtäkää alemmas listassa. Poissulkemisen lisäksi valitkaa muutama suosikkinne, keitä lähestytte ensin.
Vinkki: ei kannata heti poistaa tietoja, sillä jos muut ei tärppää saatatte joutua palaamaan jo          karsittuihin.

5. Lähetelkää viestejä, päivittäkää tiedot taulukkoon ja käykää keskustelua. Joissain tapauksissa saatte ehkä monta yhtä hyvää tarjousta, jolloin päätös menee vahvasti fiilispohjalta. Joskus taas joutuu lähestymään useampaa tahoa ennen kuin edes joku täyttää kriteerit. Joka tapauksessa kutakuinkin tällä kaavalla on tähän mennessä onnistuttu metsästämään onnistuneesti.
Vinkki: meillä oli, kuten yllä näkyy, yhtenä sarakkeena ”status”, jotta pysyi kartalla minne                viestejä on jo lähtenyt. Lisäksi omia huomioita voi kirjoitella niin paljon kuin sielu sietää.

~Satu~

Lue myös:

Kuinka organisoida häät? Organisointifriikki osa 1

Edistysaskeleita ja tanssiaskeleita

Kun ulkona on syksyistä ja sateista ja jääkaapista löytyy skumppaa, on aina hyvä hetki pitää hääpalaveri.

Häähallituksen kokous 

Aika: syksyinen lauantai-ilta

Paikka: olohuoneen sohva

Läsnä: puheenjohtaja (Satu), sihteeri (Satu), talousvastaava (Sulhanen), viaton sivustaseuraaja (kisu)

1. Hyväksytään esityslista seuraavin kohdin

Häiden musiikit

Vieraslista

Muut esille tulevat asiat

2. Päätökset

Ystävien uhkaileminen/lahjominen/kiristäminen on tuottanut tulosta ja ollaan saatu muutama lupautumaan laulamaan ja/tai soittamaan häissä. Biisivalinnoista käydään vääntöä. Miksi kaikissa lauluissa puhutaan kuolemasta tai piinaavan tuskaisesta rakkaudesta?

Talousvastaava on tyytyväinen, kun tanssitunnit kenties vaihtuvatkin hieman halvempaan opettajaan, herra You Tubeen. Hra Tuben opastuksella otettiin ensimmäiset haparoivat askeleet potentiaaliseen häätanssiin.

Bilebiisilista on liian pitkä ja siinä on liikaa Abbaa. Päätetty korjaavista toimenpiteistä.

Vieraslistasta ei syntynyt tappelua vaikka näin oli ennakoitu. Tehtiin viimeistelyä ja kartoitettiin kenen yhteystietojen osalta tulee tehdä salapoliisintyötä ennen kuin voidaan lähettää Save the datet (joita ei kuulemma saa lyhentää STD :D). 

Todettiin, että on paljon mietittävää, joita ei jaksa nyt miettiä.

3. Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja päätti kokouksen kun tuli nälkä.

Tällaista suunnitteluhäröilyä täällä päässä, mites teillä? :)

~Satu~

Kuva: Pixabay

Ready or not, polttarit tulee!

Elämme jänniä aikoja: polttareideni suunnittelu on virallisesti alkanut! Eilen lähti nimittäin osallistujalista kaasoille - ja mua jännitti yllättävän paljon painaa ”lähetä”! Tässä ne nyt on, ”mun ihmiset” - mulle tuttuja ja turvallisia, mutta moni toisilleen ennestään tuntemattomia. Eikä yhtään tiedä mitä on luvassa. Jotain mukavaa varmasti, mutta myös jotain mitä en itse kontrolloi ja mitä varmasti h-hetken lähestyessä jännittää. 

Ihan täysin perinteisellä kaavalla ei tulla menemään: tällä tietoa mun polttarit olisi helmikuussa eli jo muutama kuukausi ennen häitä. Tämä päätös sumplittiin kaasojen kanssa aikatauluoptimoinnin takia, on niin sanotusti pari muuttujaa :D Mutta itseäni ainakaan tuo ei haittaa lainkaan, ja eipä tarvitse jännittää polttareita ja lähestyvää hääpäivää samaan aikaan.

Kuva: Pixabay

Jostain syystä olin onnistunut uskottelemaan itselleni, että polttareiden vieraslista olisi helppo nakki. Vielä mitä, meinasin saada mahahaavan! Tai no, olen siitä onnekas, että oikeastikin oli liuta ihmisiä joiden kutsumista ei tarvinnut ajatella kahdesti, ja jotka oletettavasti myös mielellään tulevat paikalle. Mutta aina mahtuu mukaan ne muutama rajatapaus. Päädyin vetämään suht tiukkaa linjaa enkä esimerkiksi kutsumaan kaikkien kumppaneita, vaikka olisivatkin päivänselvästi tulossa itse häihin. Kutsuin ne, keiden kanssa koin että mulla on jollain tapaa henkilökohtaisempi suhde. Osittain koska Sulhanen ei pidä kovin isoja polttareita (jos lainkaan) ja osin koska he ovat muutenkin minulle läheisempiä, on polttareihini kutsuttu myös miespuolisia kavereita. Koska miksipä ei.

Koitin tässä juuri kaasoille sönköttää toiveita polttareiden osalta heidän niistä kysellessä. Puhuin paljon mutten asiaa :D Toisin sanoen, oli yllättävän vaikeaa sanoa mitä toiveita päivälle olisi, muuta kuin kivat ihmiset ja rento meininki. Sen sijaan huomasin pälättäväni ihmeellisistä yksityiskohdista, kuten saunapolitiikasta, neuroottisesta ruokarytmistä ja helmikuisista ulkohuusseista (tai siis niiden puutteesta).

Mutta. Onneksi mun ei ehkä tarvikaan miettiä enempää, sillä luotto kaasoihin on 110%. Ja kun ihan oikeastikin tärkeintä on juurikin ne hyvät tyypit samassa huoneessa :) 

Millä fiiliksillä odotat/odotit omia polttareitasi?

~Satu~

Kuinka organisoida häät? Organisointifriikki osa 1

Minut tuntevat tietävät (ei voi jäädä huomaamatta...), että rakastan projekteja, organisointia ja listoja. Tykkään siitä, että asiat ovat järjestyksessä ja kirjoitettu ylös viemästä aivokapasiteettia. Joskus (lue: usein) homma lähtee vähän lapasestakin. Mutta sallitaan se ainakin häiden kohdalla! 

Miten tällainen organisointifriikki sitten organisoi hääsuunnittelun? Vaikka ihailen muiden tekemiä kauniita häävihkoja ja leikekirjoja, olen kaikessa askartelussa ym. aivan toivoton tapaus. On siis selvää, että meidän häämme suunnitellaan sähköisiä apuvälineitä käyttäen. Niihin olen tottunut, ja toisaalta sähköisissä tiedoissa on hyviä puolia: puhelimen myötä materiaali kulkee aina mukana ja vaikka töissä voi kirjoittaa jonkin seikan ylös (ei niin että ikinä miettisin häitä työajalla, krhmm...). Lisäksi ne on kätevä jakaa tarvittavilta osin myös pääkaupunkiseudulla majailevalle häätiimille. 

Olenkin jo maininnut, että osa hääsuunnitelmistamme on Tahtoossa. Sieltä meillä on käytössä tehtävälista, vieraslista ja budjetti, ja teemme sinne myös istumajärjestyksen kun on sen aika. Ei siis klassista liimalappuoperaatiota meille.

Toinen kulmakivi hääsuunnittelussamme on vanha tuttu Google drive. Siellä on kaikkia muita hääideoita, listoja ja taulukoita. Tällä hetkellä kansioon on pääsy mulla ja Sulhasella, mutta tosiaan myöhemmin varmasti myös häätiimillä. Mitä kaikkea sinne on sitten listattu? No, mm. hääpäivän alustava aikataulu, ideoita häiden ohjelmasta, hankintalista, askarreltavat asiat, pitopalvelun/kuvaajan/juhlapaikan kanssa sovittavat asiat... To name a few.  (Teinkö juuri listauksen listoista? Tähän on tultu...)

Varsinaiset suunnitelmat ovat siis kahdella alustalla, mikä on hallittavissa oleva määrä, kun on selkeä jako missä on mitäkin. Useamman kanssa menisi ehkä jo sekavaksi. Näiden lisäksi mulla on käytössä Pinterest juurikin sitä inspiroitumista ja haaveilua ajatellen. Totesin nopeasti, että yksi taulu hääasioille ei mitenkään riitä, joten olen jakanut ne seuraaviin: hiukset; meikki ja kynnet; pukeutuminen; kimput; visuaalinen (eli koristeet ja yleisilme); ohjelma, kutsut ym. (konkreettisempia ideoita joita toteuttaa). 

Asiasta voisi jauhaa pidempäänkin, ja kerronkin teille myöhemmin miten handlasimme tuskastuttavan tarjouspyyntörumban. Stay tuned!

Kuulostaako meno kätevältä vai neuroottiselta? :D

~Satu~

Kuvat: Pixabay

Tuskanhikeä kauneusasioista

Varasin kampaajan ja meikin, hyvä minä! Paitsi että. Ei se ole niin yksinkertaista. Vaikka arjessa laittautumiseni on vähäistä, on minulle ollut alusta asti selvää, että hääpäivänä aion panostaa ammattilaisten jälkeen (siitä huolimatta ja toisaalta juuri siksi). Ongelma on siinä, että en oikein edes tiedä mitä haluaisin tai mitä vaihtoehtoja edes on. 

Kampaus on näistä laittautumisasioista siinä mielessä armollisin, että vaikka en osaa tehdä itselleni mitään kampauksia, on niistä minulla edes joitain ideoita. En halua liian sliipattua kampausta, vaan siinä saa olla kiehkuraa ja kiharaa. Ihan aluksi ajattelin, että hiukset voisivat jopa olla melkein auki, mutta kampaajani kuitenkin huomautti, että sään kannalta hieman enemmän kiinni olevat hiukset voi olla turvallisempi vaihtoehto. Jonkinlainen hiukset sivulle keräävä kampaus voisi olla mahdollinen, tai ei-liian-tiukka nuttura. Lisäksi haluaisin hiuksiin kukkia. Lopullinen muoto hioutunee koekampauksessa.

Meikin osalta sen sijaan olen aivan toivoton tapaus. Nimim. opin vajaa vuosi sitten mikä on kulmaharja - vaikka olen omistanut sellaisen tietämättäni... (lahja tädiltä). Arkimeikkiini kuuluu kolme tuotetta (ne samat, joita olen käyttänyt kutakuinkin yläasteesta asti) ja juhlameikkiinkin vain pari enemmän. Meikistä en siis edes osaisi sanoa mitä haluan. Jos jollain onkin vinkkejä miltä sivuilta tutkailla tätä asiaa, niin otan ilolla vastaan!

Kynsien suhteen olin pitkään toiveikas ja ajattelin, että kynsien lakkaaminen nyt voisi olla se yksi asia mistä selviän itse, kun en kuitenkaan mitään kovin ihmeellistä kaipaa. Kunnes. Jostain syystä tänä syksynä kynteni ovat olleet huonommassa kunnossa kuin koskaan ja pelkäänkin, että ennen häitäkin ne ovat röpelöiset, halkeilevat tyngät. Mikä siis apuun? En ole tottunut pitkiin kynsiin, saati teko-sellaisiin, joten onko hääpäivä huono hetki kokeilla jotain itselle täysin vierasta? Tästäkin aiheesta otan mielelläni ideoita vastaan, olen täysin kujalla :)

Nyt jos koskaan on hyvät neuvot ja vertaistuki kalliit, eli jaa ihmeessä omat simppelitkin vinkkisi morsiamen laittautumisesta!

~Satu~

Kuvat: Pixabay

Syyshäiden ihanuus

Vaikka olen aina vannonut kesähäiden nimiin, olen ruvennut ystävieni häiden myötä fanittamaan hurjasti myös tunnelmallisia syyshäitä! Ensimmäiset näistä juhlittiin pari vuotta sitten ja tuoreimmat viime viikonloppuna kun E&J sanoivat toisilleen tahdon. Säähän oli lauantaina pääkaupunkiseudulla mitä mainioin: aurinko paistoi, puissa alkoi olla jo ruskaa ja ulkona tarkeni ottaa potrettaja ilman takkia. Illalla taas tunnelma oli ihanan hämyisä ja saatiin hyvät bileet lipputankovalojen alla.

Syksyistä tunnelmaa kattauksessa

Pohdiskelin viimeksi puheen kirjoittamista. Vastoin odotuksia itkua suuremmaksi haasteeksi osoittautui lopulta nauru: kaasotoverin kanssa olimme kehittäneet sen verran päätöntä huumoria, että puheen harjoittelemisesta ei meinannut tulla mitään :D

Häätiimiin meitä kuului kaksi kaasoa ja kolme bestmania, jotka hääräilimme omien vastuidemme parissa. Lisäksi olimme toki myös laittamassa juhlapaikkaa valmiiksi ja siivoilemassa. Kaiken tämän lomassa ehdin kuitenkin tehdä myös kyseisten juhlien ennätysmäärän salatehtäviä - ohjelmanumero, josta innostuin aivan totaalisesti! Joskin mietin kyllä, että pitäisikö kirjoittaa häiden vieraille anteeksipyyntö kaikista keskusteluista joita torpedoin random uteluillani... Oh well.

Myös me kaasot saatiin kampaukseen aidot kukat

Kaiken kaikkiaan takana on upea syksyinen lauantai! Sunnuntaina jalat oli kipeät ja väsytti, mutta se oli sen arvoista. Samalla tuntuu siltä, että aika olisi pompannut yhtäkkiä muutaman kuukauden eteenpäin: oli keskittynyt E:n polttareihin ja häihin ja jättänyt monet häävalmistelut niiden jälkeen mietittäväksi - ja yhtäkkiä onkin lokakuu, ja seuraavat häät joihin osallistun ovat (tällä tietoa) omani!! Iik! Se kaukainen, mystinen syksy jolloin kaikkea piti tehdä on NYT!

~Satu~

Kuvat kaaso T:n ottamia

Resepti vaivaannuttavaan puheeseen

Ystäväni(/kaasoni) E menee lauantaina naimisiin - ihanaa! Viikonloppuna pääsen siis itse kaasona tositoimiin. Yksi osa kaasoilua on puheen pitäminen hääparille. Vaikka en ole mikään mestari kirjoittamaan puheita, oli itsestäänselvää, että haluan yhdessä toisen kaason kanssa puhua. Minusta ei todellakaan (!) ole kertomaan miten kirjoittaa loistava puhe, mutta sen sijaan voin yrittää spekuloida miten aiheuttaa vaivaantunut hiljaisuus. Todennäköisesti sorrun osaan näistä itsekin. Sori, E.

”Hauskat” vitsit

16 vuoden ystävyyden aikana kertyy roima kasa tooooodella häröjä, mystisiä, härskejä, outoja ja kaikin puolin epäilyttäviä sisäpiirin vitsejä, joista monet eivät aukea edes itselle. Niitä onkin sitten hyvä viljellä joka toiseen virkkeeseen - sen kummempia selittämättä.

Sitten

Sitten me tavattiin. Sitten me tutustuttiin. Sitten me oltiin ystäviä. Sitten tutustuin sulhaseen. Sitten meistä tuli kavereita. Sitten, sitten, sitten.

Itkeminen vuolaasti kuin Niagaran putous

Liikuttuminen, ok. Pieni tauko kostuneiden silmien pyyhkimiseen, ok. Viiden minuutin itkukohtaus, jonka aikana koittaa sopertaa puhettaan läpi ilman, että kukaan saa siitä mitään selvää - ou nou.

Paremmin tietäminen

Ei nyt mennä liian onnellisen puolelle tässä hääjuhlassa, ehei. Hyvä on vähän varoitella hääparia. Että kyllä se kipinä siitä katoaa. Viimeistään tekohampaat vesilasissa kyllä tappaa romantiikan. Joko kuulitte uusimman erotilastot? Se on kuulkaa AINAKIN puolet pareista kun eroavat. Että lycka till vaan.

Kirsikkana kakun päällä...

Viimeisen puheenvuoron annan loistaville Siskonpedin naisille, myötähäpeän mestareille:

Onko muilla ollut haasteita puheen kokoon kuromisessa? Runosuoni tukossa? Muusa hävyksissä?

~Satu~

Unelmien häämatka varattu

Nyt sen kai jo uskaltaa paljastaa kun matka on (vihdoin!) varattu: häämatkakohteeksemme valikoitui... *rumpujen pärinää*... romanttinen, idyllinen Santorini!

Santorini on paikka, jonne matkustamisesta olen haaveillut jo pitkään. Santorinin kukkaköynnöksin verhotut pikkukujat ja auringonlaskussa hohtavat valkoiset talot ovat olleet Pinterestissä yksi matkahaavekansioni kulmakivistä. Ja onhan se nyt todella ”postikorttimaisemakohde”. Suuntaamme Oían kaupunkiin, joka on kuuluisa juuri auringonlaskuistaan. Kaikessa imelyydessään sopinee täydellisesti häämatkaan!

Auringonlaskut ei nyt kuitenkaan ollut ainoa syy suunnata Santorinille. Kohdetta valitessa punnitsimme mm. sitä, lähtisimmekö jollekin vähän isommallekin kiertomatkalle, jonka aikana suuntaisimme useampaankin kaupunkiin. Mutta voin kyllä ihan rehellisesti sanoa, että ajatus hääsuunnittelujen lomassa kahden viikon omatoimimatkan suunnittelemisesta kaikkine aikatauluineen, siirtymineen, vaihtuvine majoituksineen... Syke nousee jo ajatuksestakin. Niin ihanaa kuin matkaaminen onkin ja haluan kyllä edelleen sen kiertomatkan Italiassa, niin pakettimatka rantolomakohteeseen vei tähän tilanteeseen voiton. Tuntuu ihanalta ajatukselta, että kaiken hääkiireen jälkeen häämatka sujunee melko pienillä järjestelyillä. Matkaan suuntaamme viikko häiden jälkeen. Olisimme voineet lähteä vielä nopeamminkin, mutta lennot osuivat juuri lauantaipäiville.

Olemme olleet Kreikassa kerran aiemmin yhdessä. Se ei ollut ensimmäinen ulkomaanmatkamme, mutta meidän ensimmäinen yhteinen ja Sulhasen ylipäätään ensimmäinen rantaloma. Ihastuimme Kreikan maisemiin ja ruokaan (omnomnom!) ja onkin enemmän kuin sopivaa palata Kreikkaan häämatkan merkeissä. Viimeksi suuntasimme päiväretkillä monenlaisiin maisemiin ja näimme ympäristöä laajemminkin kuin vain Pargan jossa majoituimme. Sama on varmasti edessä myös nyt, eli emme ihan koko viikkoa vaan loikoile altaalla - joskin matkakordinaattori (= minä) varmasti ohjelmoi myös sen allasajan!

Kyllä tätä odotellessa taas kelpaa!

~Satu~

Lue myös:

Häämatkahaaveita

Mikä tekee häämatkasta häämatkan?

Kuvat: Pixabay

Hääblogien suosikkipostaukset

Olen lukenut hääblogeja jo paljon kauemmin kuin julkisesti myönnän. Se alkoi yhdestä ja pian jäin koukkuun. Vuosien varrella on toki syntynyt käsitys sekä hääblogien klasikkopostauksista että siitä, millaisten tekstien lukemisesta itse nauttii eniten. Tässä minun suosikkejani!

💚 Esittelypostaukset

Kun aloitan uuden hääblogin lukemisen kurkkaan aina ihan alkuun. Kuka kirjoittaja on? Mitä hän kertoo blogistaan ja häistään yleisesti? Muutenkin tykkään selailla uusista blogeista aiempia postauksia, mutta alun esittelyt on ainakin luettava.

💚 Huumori

Ei se oo niin vakavaa. Saa se välillä olla sitäkin, mutta nautin kyllä humoristisesta otteesta. Osoittaa myös taitoa kirjoittaa oikeasti hauskasti. Itseäni on huvittanut mm. Nisti&Nööri -blogin ”Kuinka olla p.... vieras 101”.

 💚 Konkreettiset vinkit

Mitä kysyä pitopalvelulta? Miten varautua mekko-ostoksiin? Mitä ottaa huomioon hääviikon aikataulussa? Moni meistä kuitenkin lukenee blogeja paitsi inspiraation ja vertaistuen niin myös vinkkien ja oivallusten toivossa. Monia huomioita olenkin ottanut ylös häämuistiinpanojeni uumeniin.

💚 Häiden kulku

Siihenhän tämä kulminoituu: miten kaikki palaset päivässä lopulta loksahtivat yhteen? Eli miten meni, noin niinku omasta mielestä? Osalla bloggaajista into kirjoittaa varmasti lopahtaa The Päivän jälkeen, mutta kertomuksia häiden kulusta on kyllä kiva lukea. Tällä hetkellä hääpäivää käydään läpi todella monessa seuraamassani blogissa, mm. Jotain keltaista, Tyttö tahtoo ja Bridelisa.

Mitä te tykkäätte erityisesti lukea hääblogeista? Mikä on klassikkoaihe hyvästä syystä?

~Satu~

Kuvat: Pixabay

Hyvä syy perua häät

Tämä kaikki alkoi jääkiekosta. Kuulemma me - ajattelemattomat, itsekkäät, näköalattomat ihmiset - olemme sopineet hääpäiväksemme saman, jolloin pelataan vuoden 2020 lätkän MM-kisojen välierät. Ei siis mitalipelit. Mutta ne välierät. Siskoni meinasi saada asiasta slaagin. Ja samalla inspiroi minua ajattelemaan, mitkä ovat enemmän kuin hyviä syitä perua häät:

MM-lätkä

Suomi ei siis välttämättä edes pelaa sinä päivänä. Mutta ihan varmuuden vuoksi. Plan B oli ottaa käyttöön voodoo-nuket, tikapuiden alta kävelemiset ym. sen varmistamiseen, että Suomi ei pääsisi sinne välieriin. Mutta jos nyt sitten kuitenkin perutaan koko häät.

Omenapuut ei kuki

No siis. Jos juhlapaikka mainostaa omenapuutarhaa, niin siitähän saa luonnollisesti rahat takaisin jos ne puut ei kuki, eikös? Meikämorsian on päättänyt, että potretteja koristaa omenapuun kukat, joten sen täytyy toteutua. Toinen vaihtoehto on muovisten kukkien teippaaminen puutarhan jokaiseen oksaan. 

Sade

Jokainen suomalainen tietää, että kesällä voi kyllä aivan huoletta suunnitella häät luottaen siihen, että ulkona voidaan kuvata, vihkiä ja juhlia. Paras taktiikka on sokeasti uskoa siihen, että on kesän kaunein päivä. Jos tarpeeksi toivoo niin kyllä se toteutuu! Ja jos ei, niin perutaan häät.

Naapurin Peran kissan synttärit

Enough said.

Eli, paras vaan tehdä Teflon Brothersit:

~Satu~

5+1 vinkkiä polttareiden suunnitteluun - kaasokokemus

Polttareiden järjestäminen on parhaimmillaan todella mukavaa puuhaa: saa ideoida hauskaa, ikimuistoista päivää ja ilahduttaa ystäväänsä. Ja yllättää! Suunnittelu voi kuitenkin myös sisältää hetkiä jolloin meinaa mennä sormi suuhun tai tavarat lentää - eikunsiis. Ei ehkä ihan niin dramaattista, mutta vaikeitakin päätöksiä voi joutua tekemään. Olen nyt häärinyt kaksien polttareiden taustalla kaasona - en siis ole Suomen Suurin Guru, mutta kourallinen hyviä käytäntöjä on kuitenkin tarttunut matkaan.

Hyvä aloitus polttareiden suunnittelulle on alkukysely. Sillä voi saada tärkeää tietoa osallistujilta, kuten mahdollisuus toimia kuskina, ja toisaalta antaa kaikille polttarivieraille väylän tuoda esiin mahdolliset ohjelmaideat. Kysely on myös hyvä tapa budjetin selvittämiseen: osa ei ehkä halua huudella budjettiajatustaan jos se on edeltäviä alhaisempi, saati sitten kommentoida jonkun ehdottamaa tekemistä turhan kalliiksi. Näin kaikki saavat äänensä kuuluviin. Kyselyn saa helposti luotua esim. Google formsilla.

Viestintäkanavana tykkään itse perinteisestä Facebook-tapahtumasta enemmän kuin Whatsapp-ketjusta tai sähköpostista, etenkin jos osallistujia on paljon. Tapahtumasta löytää helposti keskeisen infon, kun kommenttiketjut tulevat postauksen alle. Kaikki eivät toki ole Facebookissa tai käy siellä yhtä usein kuin *krhmmm* jotkut, mutta enimmäkseen se on toimiva.

Mistä sitten tietää mitä se morsian oikein haluaisi? No, suosittelen jotain niinkin radikaalia kuin rohkeasti morsiamelta kysymistä. Kokemukseni mukaan morsiamen toiveista (myös siitä, mitä ehdottomasti ei halua!) voi hyvin käydä keskusteluja ilman, että morsian tietäisi sen jälkeen tarkalleen mitä on tulossa tai kaikki mysteeri hälvenisi. Keskustelua voi käydä polttaripäivän halutusta tunnelmasta tai vaikkapa siitä, mitä morsian on jo tehnyt aiemmissa osallistumissaan polttareissa.

Polttareiden järjestämisessä voi olla paljon hommaa, vaikka menisikin aika perinteisellä kaavalla. Siksi delegointi on tärkeää - tietysti sitä enemmän mitä vähemmän on kaasoja. Vaikka päävastuu organisoinnista olisikin kaasoilla, on monia hommia joita voi nakittaa muille niin, että langat kuitenkin säilyvät käsissä. Hyviä nakitettavia ovat mm. erilaisten rastien pitämiset, tutustumisleikin ideointi tai morsiussaunan valmistelu. Omasta mielestäni on myös kiva, jos päivän taltioijaksi on sovittu joku muu kuin kaaso, sillä heillä on helposti muutenkin monta asiaa kerralla mielessä. Riittävä delegointi mahdollistaa toivottavasti sen, että myös kaasot saavat nauttia päivästä ilman, että valkotakkisten miesten tarvitsee puuttua...

Kun polttaripäivä sitten lähenee olemme ystäväpiirissämme ottaneet tavaksi antaa morsiamelle etukäteen salaperäisiä vihjeitä mm. postikortein. Hän on ehkä jo saanut jonkun koodin selvitettäväkseen tai päivämäärän tietoonsa. Mielestäni tämä on hyvä tapa ylläpitää sopivaa jännitystä ja morsiamet ovat tainneet tykätä (tai eivät kehdanneet sanoa). Plus, kenestä ei olisi hauskaa keksiä salakoodeja ja odottaa saako kaverisi ne ratkottua? :D

Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä, se plus yks: kaikkia ei voi miellyttää. Jos on iso joukko ihmisiä, joista monet ovat morsiamen eri ”piireistä” eivätkä siis läheskään kaikki tunne toisiaan, väkisinkin asioista on erilaisia näkemyksiä. Silloin on tehtävä kompromisseja. Ja oikeastaan tätä kohtaa voisi jatkaa: ... miellytä siis morsianta. Kaasojen tehtävänä on pitää parhaansa mukaan huoli siitä, että päivä on viime kädessä morsiamen näköinen, vaikka muidenkin viihtyminen on toivottavaa.

Mitä muita vinkkejä antaisit polttareita suunnittelevalle?

~Satu~

Kuvat: Pixabay