Häiden kulku: Aamu ja alkuseremonia

Heräsin hääjuhlan aamuun levottomasti nukutun yön jälkeen ja melko väsyneenä - mutta iloisena siitä, että juhlapäivä vihdoin koitti ja oltiin molemmat terveitä! 

Joskin täytyy heti alkuun todeta pois alta synkistelyosuus: korona verotti häidemme vierasmäärää lopulta suht paljonkin, ainakin kolmasosalla - ymmärrettävästi mutta harmillisesti. Osa esteistä oli hyvissä ajoin tiedossa, mutta vielä perjantaina ja lauantaina tuli äkillisiä sairastumisia. Nämä eivät nyt olleetkaan ne juhlat, joissa on paikalla kaikki meille tärkeät ihmiset. Mutta samaan aikaan tuntuu, että olin henkisesti niin varautunut peruuntumisiin (tai siihen, että joudutaan supistamaan juhla vain 15 henkeen, tai perumaan koko homma, tai, tai, tai...), että päivästä nautti joka tapauksessa täysin siemauksin. Oli niin helpottunut siitä, että nyt nämä juhlat saatiin järjestymään. Sekin auttoi, kun muistutti itselleen, että vaikka nämä ovatkin (oletettavasti ;D) ainoat häät, eivät nämä ole ainoa mahdollisuus juhlia vaan halutessaan isot juhlat voi järjestää jatkossakin.

Muuutta siis! Se hääaamu. Aamulla jatkui yöllä valloilleen päässyt jännitys. En oikein edes muista mitä tein aamulla kotona - varmaan vain heräilin - ennen kuin Sulhanen heitti kampaajalle. Koska oltiin otettu potretitkin jo keväällä saatiin ihanan myöhäinen hääpäivän aloitus: mun kampaaja oli vasta 9:45. Kampaajana toimi Tyylihiusten Hanna, jonka luona olen käynyt jo muutaman vuoden. Katseltiin kuvia kevään kampauksesta ja koitettiin saada mahdollisimman lähelle samanlaista. Kun pääsin istumaan kampaajan tuoliin niin jännitys haihtui lähes kokonaan. Luulen, että jälleen kerran konkreettinen asioiden eteneminen lievitti jännitystä.

Kampauksen valmistuttua kampaamoon saapui mut meikkaamaan Kelly Kurten. Meikistä ette nyt oikein kuvia saa, mutta olin myös siihen todella tyytyväinen: juuri niin luonnollinen kuin halusinkin, mutta kuitenkin näyttävämpää kuin yleensä (tulipa mm. kokeiltua ekaa kertaa irtoripsiä).

Vähän Kellyn jälkeen kampaajalle saapuivat myös kaasot (ja toisen kaason vauva). Meillä on ollut toistemme häissä traditio, että skoolataan kampaajalla, joten heidän laukuistaan löytyi skumppaa, vaahtokarkkeja ja suklaapäällysteisiä mansikoita. Nam!

Sulhanen saapui meidän kuskiksi ja suunnattiin (turkulaisittain) Hesen kautta juhlapaikalle. Jännä juttu muuten: koko hääpäivän meillä molemmilla oli aivan surkea ruokahalu! Ei saatu edes salaatteja syötyä loppuun, vaikka en itse edes kokenut olevani siinä vaiheessa erityisen jännittynyt.

Koko häätiimi pukeutui kartanolla ja valmistauduttiin ryhmäkuviin. Ulkona paistoi aurinko ja oli enemmän kesäisen kuin syksyisen näköistä. Otettiin kuvia kartanon puutarhassa kuvaaja Hannen loikkiessa milloin mihinkin pusikkoon kuvaamaan :D Saatiin tosi kivoja kuvia: oli "perinteisempiä" potretteja, mutta myös hassuttelua ilmeissä ja asennoissa. Kuvaussession jälkeen hääparin oli aika piiloutua yläkertaan häätiimin opastaessa vieraita oikeille paikoille.

Kun kello tuli kolme ja oli aika lähteä alakertaan juhlan aloitukseen, iski jokin epämääräinen jännityksen ja liikutuksen sekoitus. Jotain mille ei ehkä ole hyvää sanaa tai selkeää syytä. Oli miten oli, ihan kuivin silmin ei näistäkään häistä selvitty. Alkuseremonia pidettiin ulkona kartanon puutarhassa, jonne häätiimi oli ohjannut vieraat odottamaan. Seremoniamestari kuulutti meidät sisään, jonka jälkeen laskeuduttiin yhdessä kartanon portaita alas ja käveltiin vieraiden keskeltä eteen.

Halusimme juhlan alkuun seremoniallisuutta, korvaamaan sitä mikä alkuperäisten suunnitelmien mukaan olisi ollut vihkiminen. Meidäthän vihittiin keväällä vain kahden todistajan läsnä ollessa, joten haluttiin vielä isommalle porukalle jonkilainen ”virallisempi” osuus ja selkeä alku juhlaan. Pidimme lyhyehkön puheen, jossa toivotimme vieraat tervetulleeksi ja kerrottiin jotain meidän parisuhteesta. Jotta homma ei olisi mennyt liian pönötykseksi, ”valat” toisillemme pidimme arkisina ja humoristisella tvistillä - HIMYM-fanit saattoivat huomata Lilyn ja Marshallin uusintavalojen antaman inspiraation ;)

Puheen jälkeen nostimme maljat ja ohjeistimme juhlan siirtyvän sisälle. Tässä kohtaa jännitys oli jo aika lailla kadonnut ja hymyilytti... :)

~Satu~

Kuvat: Hanne Kankare (paitsi kampaamokuva kaasoni ottama)

ROUVA

KYLLÄ! Eilen musta tuli rouva ja vaimo. Siviilisääty ja sen mukana nimi vaihtui.

Saatiin perjantaina vihkipäiväämme parempi sää kuin olisi edes voinut toivoa - kesän ensimmäinen päivä. Seremonia muutoin autiossa maistraatissa oli lyhyt ja ytimekäs, hassun nopeasti tapahtui yksi elämän virstanpylväistä. Sen jälkeen otettiin kuvia ja suunnattiin piknikille jokirantaan. Todistajina olleet kaverit olivat tilanneet piknik-evästä kahvilasta (Cafe Qwensel - lämmin suositus!) ja meillä oli skumppapullo mukana. Kilistettiin ja nautittiin: kesästä, skumpasta, britakakusta ja siitä, että nähtiin toisemme livenä, joskin turvavälit pitäen.

Omnom.

Kotona oli ensin hassua - ei osannut oikein olla normaalisti muttei pönöttääkään. Pidettiin vähän paremmat vaatteet edelleen, korkattiin viinipullo ja lautapeli. Ja viestiteltiin tietysti läheisille. Nälän iskiessä tilattiin Sergio’s:ista kotiovelle illallinen. Niin tavallista, ja sitten ei kuitenkaan. Päivä oli onnistunut ja mieltä lämmitti kaikki läheisten muistamiset (niin skumpat, laulut, kukat kuin yllätysvisiitit), vaikkei voitukaan juhlia porukalla paikan päällä.

Sää oli myös lauantaina muy bueno: riittävän lämmin ja aurinkoinen. Aamusta pääsin nauttimaan kampaajan tuoliin juhlakampauksen ja -meikin laittoon, missä muutama tunti kului hujauksessa. Sulhanen tuli hakemaan mut kampaajalta, missä näin hänet ensimmäistä kertaa koko komeudessaan. Tai siis, olen nähnyt hänet ennenkin, mutta hääasussa :D Pikaisen take away -lounaan kautta hurautimme hakemaan mekkoni, joka odotti Fiancéessa, ja näin saatiin myös mun häälook kuntoon. Olin kyllä todella tyytyväinen ammattilaisten jälkeen ja omiin valintoihini, joista syntyi sellainen kokonaisuus kuin olin toivonut. Sulhanen oli tietysti myös komeimmillaan :)

Potrettikuvat otettiin oletetun tulevan juhlapaikkamme eli Ala-Lemun kartanon pihalla. Miljöö oli juuri passeli kuvauksiin, sillä kuviin sai niin puutarhaa, rakennuksia, luontoa kuin mertakin. Oli ihanan vehreää, vaikka ne haikailemani omenapuut eivät kukkineetkaan. Kuvauksissa vierähtikin hyvä tovi - ehdottomasti tämän poikkeusjärjestelyn positiivisia puolia oli kiireetön kuvaussessio. Ei tarvinnut kytätä kellosta juhlien alkamista ja toisaalta oltiin varmasti paljon rennompia kuin oltaisiin oltu juuri ennen h-hetkeä. Kuvasatoa varsinaisista potreteista päästään ihailemaan sitten vähän myöhemmin.

Kaiken kaikkiaan olen siis tooodella tyytyväinen, että mentiin nyt naimisiin ja saatiin vähän juhlistettua - etenkin kun tuli kevään ihanimmat säät! (Tuliko se jo selväksi? Pitäisikö vielä kerran kertoa, että oli hyvä sää? :D) Tämä kevät kaipasi päätökseksi jotain onnellista. Vaikka tämä oli plan B, niin kaikki sujui kyllä aivan nappiin.

... And now we wait. Eli nyt varmaan noin kuukauden verran suunnitelmat saa vielä olla vähän pausella, ennen kuin on aika tehdä päätöksiä siitä, koska ja missä muodossa vietetään hääjuhla. Mutta jotenkin juuri nyt se tuntuu ihan siedettävältä - olihan meillä jo päivämme. Kyllä tämän voimalla jaksaa odotella :)

~Satu~

Esittelyssä morsiamen asusteet

En olekaan aiemmin juuri esitellyt blogissa ostoksiani, mutta nyt on viimein kasassa kaikki mun asusteet. Sikäli ihan hyvä, sillä potretit otetaan viikon päästä :D Jostain kumman syystä näiden hankinnassa piti luottaa nettikauppoihin (joskin osan olisin varmasti muutenkin ostanut netistä).

💚 Kaulakoru ja rannekoru
Koska liikkeeseen ei ollut ajankohtaista mennä paikan päälle, hoitui sopivan pituisen hopeaketjun etsintä pienillä kikkailuilla. Otin mekkosovitukseen mukaan vanhan ketjuni ja mallailin sen kanssa minkä pituisen haluaisin. Sitten piti vielä ihmetellä millejä ketjun paksuutta mitatessa. Sain kuitenkin juuri passelin tilattua netistä! (Täältä) Tuo riipus olikin jo olemassa ennestään - se oli hankinta aikoinaan ainejärjestön vuosijuhliin. Rannekoru sen sijaan on muistaakseni ylioppilaslahja.

💚 Korvikset
Ninkan koruja bongasin ensimmäisen kerran häämessuilla, mutten siinä hulinassa osannut vielä tehdä päätöstä monista hyvistä vaihtoehdoista. Kodin rauhassa tutkailin vaihtoehtoja tarkemmin, ja löysin yllä näkyvät korvikset, jotka sopivat tuohon riipukseeni mielestäni täydellisesti. Ja tulevat ehdottomasti käyttöön häiden jälkeenkin! Korut ovat myös nikkelittömiä, mikä on näin allergikkona tärkeä kriteeri.

💚 Hiuskukat
Erilaisia hiuskukkia ja -koruja ehdin katsella liikkeistä livenäkin, mutta tarjonta oli liikkeissä aika niukkaa. Multa löytyi ennestään kaksi kukkaa, jotka sopi hyvin hääkampaukseenkin ja niiden kaveriksi tilasin nipun kukkapinnejä. Omasta mielestäni näistä tuli kiva kombo. Toinen hyvä vaihtoehto olisi ollut aidot kukat hiuksiin, mutta päädyin tähän ratkaisuun kun löysin mieleiset ja saan nekin jatkokäyttöön.

💚 Kynsilakka
Hiukset ja meikin olen koko ajan tiennyt antavani ammattilaisten käsiin, mutta kynsien osalta päädyin tyytymään kotikutoiseen, kun ei mulla ollut muutenkaan erityistä visiota niiden osalta. Ja itse asiassa sopivan sävyisen lakankin olin löytänyt ihan vahingossa jo kauan sitten muuten vain kivana sävynä, joten ostin uuden putilon samaa sävyä. Easy peasy. (Kuvassa näyttää tosi vaalenpunaiselta, mutta on oikeasti enemmän vaalea lila).

💚 Bolero
Olin aiemmin ajatellut, että selviäisin ilman pitkähihaisen hankkimista: jos on hyvä sää ei tarvitse, jos huono sää niin ei olla juurikaan ulkona. Muutin kuitenkin mieleni kun tajusin, että palelen muutenkin aina :D Boleron halusin hankkia pikaisesti täsmäostona: vilkaisin läpi Halosen valikoimasta valkoiset bolerot (oli muutama vaihtoehto), valitsin kivoimman, klikkailin tilaukseen. Koko on ainakin sopiva, mekon kanssa en ole vielä päässyt sovittamaan.

💚 Sateenvarjot
Sateenvarjot on ollut pitkään olemassa ja ihan normikäytössä. Tosin täytyy tunnustaa, että valkoinen on valittu värinsä vuoksi... Kuvaaja lupasi tuoda myös varastoistaan jonkun ison varjon - näyttää nimittäin siltä, että tarvetta voi hyvinkin olla. (Eikä se mitään: pieni tihku tai lyhyet kuurot ei haittaa. Kuhan nyt ei tulisi esim. rakeita tai lunta kuten tällä viikolla...)

💚 Muut asusteet
Niitä hääkenkiä en tosiaan koskaan löytänyt, joten vanhoilla mennään. Laukku sen sijaan ei missään kohtaa ollutkaan hankintalistalla, ajattelin olla ilman. Sitten on tietysti vielä vihkisormukseni, jonka olen esitellyt täällä. Se onkin sitten loppuelämän asuste... :)

***

Erityisen tyytyväinen asusteiden osalta olen siihen, että moni löytyi jo omasta takaa ja luultavasti hankitutkaan ei jää pelkästään hääkäyttöön (joskin sekin olisi ainakin kahdesti, haha!). Samasta syystä en ainakaan tällä hetkellä suunnittele eteenpäin myymistä, mutta toki jos huomaisi ettei jollekin olekaan käyttöä, olisi se järkevä laittaa kiertoon.

Coming soon: Sulhasen asusteet!

~Satu~

Tuskanhikeä kauneusasioista

Varasin kampaajan ja meikin, hyvä minä! Paitsi että. Ei se ole niin yksinkertaista. Vaikka arjessa laittautumiseni on vähäistä, on minulle ollut alusta asti selvää, että hääpäivänä aion panostaa ammattilaisten jälkeen (siitä huolimatta ja toisaalta juuri siksi). Ongelma on siinä, että en oikein edes tiedä mitä haluaisin tai mitä vaihtoehtoja edes on. 

Kampaus on näistä laittautumisasioista siinä mielessä armollisin, että vaikka en osaa tehdä itselleni mitään kampauksia, on niistä minulla edes joitain ideoita. En halua liian sliipattua kampausta, vaan siinä saa olla kiehkuraa ja kiharaa. Ihan aluksi ajattelin, että hiukset voisivat jopa olla melkein auki, mutta kampaajani kuitenkin huomautti, että sään kannalta hieman enemmän kiinni olevat hiukset voi olla turvallisempi vaihtoehto. Jonkinlainen hiukset sivulle keräävä kampaus voisi olla mahdollinen, tai ei-liian-tiukka nuttura. Lisäksi haluaisin hiuksiin kukkia. Lopullinen muoto hioutunee koekampauksessa.

Meikin osalta sen sijaan olen aivan toivoton tapaus. Nimim. opin vajaa vuosi sitten mikä on kulmaharja - vaikka olen omistanut sellaisen tietämättäni... (lahja tädiltä). Arkimeikkiini kuuluu kolme tuotetta (ne samat, joita olen käyttänyt kutakuinkin yläasteesta asti) ja juhlameikkiinkin vain pari enemmän. Meikistä en siis edes osaisi sanoa mitä haluan. Jos jollain onkin vinkkejä miltä sivuilta tutkailla tätä asiaa, niin otan ilolla vastaan!

Kynsien suhteen olin pitkään toiveikas ja ajattelin, että kynsien lakkaaminen nyt voisi olla se yksi asia mistä selviän itse, kun en kuitenkaan mitään kovin ihmeellistä kaipaa. Kunnes. Jostain syystä tänä syksynä kynteni ovat olleet huonommassa kunnossa kuin koskaan ja pelkäänkin, että ennen häitäkin ne ovat röpelöiset, halkeilevat tyngät. Mikä siis apuun? En ole tottunut pitkiin kynsiin, saati teko-sellaisiin, joten onko hääpäivä huono hetki kokeilla jotain itselle täysin vierasta? Tästäkin aiheesta otan mielelläni ideoita vastaan, olen täysin kujalla :)

Nyt jos koskaan on hyvät neuvot ja vertaistuki kalliit, eli jaa ihmeessä omat simppelitkin vinkkisi morsiamen laittautumisesta!

~Satu~

Kuvat: Pixabay