Kihlojen vuosipäivä

Vuosi sitten oli takana tavallinen perjantaipäivä. Töitä ja arkisinta arkea. En muista mitä syötiin tai millainen sää oli. Muistan, että nukuin päiväunet pimeässä illassa samalla kun sinä touhusit omiasi. 

Vuosi sitten mentiin saunaan, niin kuin joka perjantai. Istuttiin lauteilla ja rupalteltiin tavallisesti. Minä en aavistanut mitään.

Vuosi sitten istuin sohvalla, saunan jäljiltä hiukset märkinä ja kasvot punakkana, availemassa tv:stä jotain tyhjänpäiväistä ohjelmaa. Sinä katosit parvekkeelle. 

Vuosi sitten yllätyin, kun yhtäkkiä edessäni olikin ruusut ja skumppa, oli mies polvillaan, oli kysymys ja myöntävä vastaus.

Vuosi sitten sanottiin vihdoin ääneen se, mitä molemmat olivat mielessään toivoneet ja sydämessään jo tienneet: tässä ollaan, loppuelämämme.

Tänään on kihlojen vuosipäivä ja kaunis aurinkoinen talvisää. Eilen oltiin saunassa ja rupateltiin lauteilla, niin kuin joka perjantai. Nyt on takana 2/3 kihla-ajasta, vaikka vastahan me istuttiin ravintolassa juhlistamassa kihloja, hieman ihmeissään ja muun maailman vielä tietämättä. 

~Satu~

Kuva: Pixabay

Sittenkin häädieetille?

Joissain asioissa - ehkä monissakin - tulee pyörrettyä mielipiteensä hääsuunnittelujen edetessä. Alunperin ajattelin vahvasti, että se kuuluisa kehopositiivisuus on kultaa, eikä häädieettejä tarvita sitten yhtään mihinkään. Hirveä stressi ulkonäöstä YHDEN päivän takia! Joudun kuitenkin syömään sanani - joskin vain osittain.

Ensinnäkin, häät on vain yksi syy eikä edes suurin niistä siihen, miksi näitä asioita nyt mietin. Toisin sanoen jo pidemmän aikaa terveyteen liittyviä asioita on joutunut miettimään eri tavalla kuin nuorempana - varmaan niin ikään kuin elämäntilanteeseen/-tapoihin liittyen (lue: olen nykyään suhteellisen sohvaperuna). Huomasin kuitenkin, että ehkä se hääpäivä sitten kuitenkin, aiemmista ajatuksistani huolimatta, voi toimia lisämotivaationa tehdä pieniä muutoksia, jotka olisi muutenkin ainakin suunnitellut tekevänsä. Lähinnä ajattelen siltä kannalta, että on helpompi sitoutua toimimaan tietyllä tavalla häihin asti eli puoli vuotta kuin hamaan tappiin asti. (Ja puolen vuoden jälkeen toivottavasti olisi joitain uusia rutiineja joihin ei tarvitsisi potkia itseään. Eli hah - itsensä ovelaa huijaamista).

Toiseksi, en ole enkä aio olla laihdutuskuurilla eikä mulla ole mitään kilotavoitteita (phaha, sopisikin yrittää kun en edes käy juuri koskaan vaa’alla...). Tavoitteeni on se, että ne farkut mitkä nyt mahtuu jalkaan just ja just mahtuisi vielä vuodenkin päästä (kiva jos puristaa vähemmän, muttei ainakaan enemmän) ja että se häämekko mikä näytti hyvältä kesällä näyttää yhtä hyvältä puolen vuoden päästä. Toisin sanoen, että paino ei enää nousisi ja kartuttaisin samalla muutamia terveellisiä tapoja arkeeni.

Hyvät uutiset on se, että osin tietoisesti ja osin puolivahingossa arkeen on tälläkin hetkellä soluttautunut mm. hyötyliikuntaa työmatkoilla (kävellen tai pyöräillen), jo pidempään ollut uintiharrastus sekä suht vähäinen herkuttelu (se on satunnaista ja sellaisena saa ollakin). Mikä sitten muuttuu? 

1. Ostin kuntopyörän. Tämä on isoin ja selvin asia listallani ja myös sellainen, jonka hankkimista olen miettinyt jo pitkään. Marraskuun sateilla ei hirveästi ylimääräiset kävelylenkit houkuta, joten josko Netflixiä katsellessa voisi samalla vähän polkea joinain päivinä. (By the way, lähtökohtaisesti siis inhoan about kaikkia urheilulajeja, joten tuo Netflix-osa on taas sitä hyvää itsensä harhauttamista.)
2. Annoskoot. Siinä missä en juuri herkuttele makealla, olen sitäkin persompi varsinaiselle ruoalle. Tykkään toki syödä ravintoloissa, mutta mielestäni myös kotona ruoan täytyy olla HYVÄÄ. En tarkoita todellakaan mitään jokapäiväistä gourmet-kokkailua, mutta mietin ruoan maistumista enkä pidä sitä vain ”polttoaineena”. Ja koska ruoka on hyvää, sitä syö paljon. Hence, pitää ehkä tehdä tylsempää ja pahempaa ruokaa :D
3. Lisäksi olen tehnyt joitain pieniä mutta säännöllisesti toistuvia muutoksia, kuten luopuminen työpaikan ruokalan ihanasta vaaleahöttöleivästä (sniff) ja miettinyt fiksumpia iltapalavaihtoehtoja. Muuten en usko täyskieltoihin enkä ole jättämässä mitään ruokavaliostani pois.

Haluan vielä korostaa, että vaikka viimekuukausina on tullut enemmän mietittyä mitä suuhunsa pistää ja miten liikkuu, niin kannatan kyllä silti edelleen oman kehonsa hyväksymistä ja sitä, ettei hääpäivänä - kuten muulloinkaan - naisten ulkonäköpaineiden kuuluisi olla niin ahtaita ja vaativia. Mutta ehkä sekään ei ole ihan kamalan epäfeminististä, jos häistä saa lisämotivaation hippusen ylläpitämään terveellisiä elämäntapoja. 

Mitä mietteitä häädieetit ja ”häädieetit” teissä herättävät?

~Satu~

Kuvat: Pixabay

Suunnitelmien eteneminen - 6 kk häihin

Tämän syksyn teema on ehdottomasti ollut ”herranjesta kun aika on loikannut eteenpäin!?!”. Yllätyn siis vähän väliä siitä, miten pian häämme ovatkaan! (Tarkalleen ottaen 180 päivää) Juuri mitään osa-aluetta ei ole turhan aikaista suunnitella, vaan all systems go! Näin kotisunnuntain kuluksi on hyvä hetki tsekata taas missä mennään ja jäsentää itselle esimerkiksi mihin käyttää energiaansa tulevalla joululomalla.

Tehtävälista on viime kuukausina lyhentynyt ainakin seuraavilta osin:

💚 Save the datet on lähetetty

💚 Ekat tanssitreenit kotioloissa

💚 Polttaritoiveita on käyty kaasojen kanssa läpi

💚 Varattu häämatka

💚 Varattu hääyö

💚 Joistain musiikkiesityksistä on sovittu ja muutenkin häiden ohjelma alkaa tarkentua

💚 Soittolistat (taustalle ja bilelista) ovat hyvällä tolalla

💚 Miitti tukijoukkojen kanssa (kaasot, bestman ja seremoniamestari) on sovittu alkuvuoteen (ja whatsapp-ryhmä häistä spämmimiseen perustettu, khejkhej)

Eli jee, mielestäni tähän voi olla tyytyväinen! Toki tahti tässä vaan kiihtyy ja myös piakkoin hoidettavia hommia piisaa:

💚 Ikuisuusprojekti hääkengät: alkuvuodesta Helsingin reissulla ajattelin käydä pienten kenkien erikoisliikkeessä. (Olen kironnut sitä, ettei kaupoissa edes ole tällä hetkellä valkoisia kenkiä, kerpele)

💚 Avioliiton esteiden tutkinta (ihan villiä että tämäkin on jo listalla!)

💚 Käynnin sopiminen juhlapaikalle

💚 Pitopalvelun maistelutilaisuus ja suunnittelupalaverin sopiminen

💚 Juomien suunnittelu (ja ehkä jo ostokin)

💚 Kutsujen ja lahjatoiveiden suunnittelu (aloitettu)

💚 Majoituksen varaaminen kauempaa tuleville vieraille

Kaiken kaikkiaan ollaan kuitenkin aika lailla aikataulussa (kai? Tässä kohtaa on vielä varaa ainakin uskoa niin...) ja suuremmalta stressiltä on toistaiseksi vältytty - katsotaan missä kohtaa ressi iskee!

~Satu~

Lue myös: 

Suunnitelmien eteneminen - 15 kk häihin

Suunnitelmien eteneminen - vuosi häihin

Suunnitelmien eteneminen - 9 kk häihin

Kuvat: Pixabay

Save the date - merkkaa päivä kalenteriin!

Ahh, vihdoinkin! Itsehän olisin halunnut lähettää save the date -viestit (suomenkielisen sanan puutteessa - esikutsut?) aikoja jo sitten, mutta onnistuin hillitsemään itseni. Nyt kun on abouttiarallaa puoli vuotta häihin, annoin itselleni luvan hoitaa tämän homman ja eilen lähtivät viestit matkaan.

Halusimme, että save the date -viestit olisivat jollain tapaa meidän näköisemme, mutta kuitenkin rennot ja vaivattomat. Koska olen varsinainen askartelufoobikko, tukeuduin tässä asiassa ennemmin kollaasintekotaitoihini (sic!). Itse asiassa ensimmäinen versio tästä taisi syntyä puolivahingossa aamiaispöydässä. 

Lähetimme yllä olevan kuvan (kasvoilla kuitenkin, hehe) ja saatetekstin whatsappiin tai meilillä:

”Hei! Olet/olette/perheenne on lämpimästi tervetullut häihimme 23.5.2020. Kutsu ja tarkempaa tietoa tulee myöhemmin, mutta laitathan päivän jo ylös!” Lisäksi kysyimme kutsujen toimittamista varten sähköpostiosoitteet niiltä, keiltä se vielä puuttui. (Spoiler alert, sähköiset hääkutsut luvassa...)

Nyt on sitten puhelimet laulaneet eilisen iltapäivän eikä kukaan ole ainakaan vastannut etteikö päivä sopisi (suurin osa toki tiesikin sen jo). Tuntuupa helpottavalta, että enää ei tarvitse niin paljon jännittää keillä on mitäkin päällekkäisiä menoja - tai ainakin olemme tehneet voitavamme. Parikin vieraista on mm. juuri edellisenä viikonloppuna toisissa häissä, joten katson tämän puoli vuotta ennen tulevan varoituksen olevan enemmän kuin paikallaan! Lisäksi kourallinen vieraita asuu ulkomailla, joten on kiva että hekin saavat kunnolla ennakkovaroitusta.

Onko mielestänne "esikutsut" hyödyllisiä vai turhakelaariin kuuluvia? Millaiset te lähetitte?

~Satu~

Lapset häissä - hitti vai huti?

Lapset häissä - yksi klassisimmista mielipiteitä vahvasti jakavista häädilemmoista. Olin ensin ajatellut, että en lähtisi perustelemaan asiaa puoleen tai toiseen, koska tämä ei ole minulle niin suuria tunteita herättävä asia - kukin tehköön tavallaan :) It’s a match -blogin aihetta käsittelevä teksti sai minut kuitenkin miettimään valintamme perusteluja tarkemmin, enkä malta olla avaamatta ajatuskulkuani. 

Taisin vieraspolitiikasta kertoessa sivulauseessa mainitakin, että meidän häihimme myös lapset ovat tervetulleita - mutta miksi?

Oma ajatukseni nojaa vahvasti siihen, että vanhemmat ovat itse parhaita arviomaan sen, haluavatko tulla juhlaan aikuisten kesken vai koko konkkaronkalla: he tietävät pystyvätkö nauttimaan juhlasta lasten kera vai haluavatko mielummin viettää laatuaikaa aikuisten kesken. Vanhemmat myös tietävät millaisessa uhma- tai ympärijuoksenteluvaiheessa lapsensa ovat (ei niin, että mua haittaisi se ympärijuoksentelu) tai kuinka helposti lapset ovat aiemmissa mahdollisissa juhlissa viihtyneet.

Valehtelisin jos väittäisin, etteikö meillä päätökseen kutsua lapset olisi vaikuttanut myös se, että lapsivieraiden määrä jää lopulta suht pieneksi: jos kaikki tulevat paikalle on pikkutyyppejä yhteensäkin vain kuusi vähän isompaa plus (tällä tietoa...) kolme vauvaa. Määrä on sen verran pieni, että oli melko helppo päätös kutsua heidät mukaan. Jos olisi 25 random sukulaisen lasta, joita ei ole edes tavannut, olisi jonkinlaista rajausta varmaankin tehty.

Osalla suuri syy olla kutsumatta lapsia on alkoholitarjoilu häissä. Meilläkin on toki alkoholia tarjolla, mutta tuskin lapset häissä olisivat pikkutunneille asti muutenkaan. (Ja toivottavasti meno häissämme ei ole pikkutunneillakaan mitään ihan öykkäröintiä...). Jos vanhemmat päättävät tulla koko perheen voimin juhliimme, he varmasti tiedostavat tämän ja miettivät heille sopivan ratkaisun (molemmat tai toinen vanhemmista lähtee aiemmin lasten kanssa, joku hakee lapset aiemmin...). Me emme siis todennäköisesti myöskään aseta omasta puolestamme tiettyä kellonaikaa jolloin toivomme lasten lähtevän.

Kaikista keskeisimpänä syynä on tietenkin se, että ne ystävien lapset jotka olemme tavanneet ovat ihan huipputyyppejä, joiden näkeminen aidosti aina ilahduttaa <3 Nykyään kavereiden kanssa hengailuun kuuluu ajoittain osana myös paikalla oleva nuorempi sukupolvi, joten heidän läsnäolonsa häissäkin on ihan luontevalta tuntuva jatkumo.

Kaiken kaikkiaan siis kutsumme lapset, koska miksipä ei? Parhaimmillaan lapset voivat tuoda oman hauskan lisän juhlaan touhuillaan ja innollaan, enkä oikein osaa ajatella että he voisivat erityisesti häiritä hääjuhlaamme tai viedä jotain tunnelmasta. 

Lapsijuhlijoihin liittyy toki käytännönjärjestelyjä, kuten lasten huomioiminen kutsussa, ruokailussa ja ohjelmassa. En kuitenkaan koe, että näistä koituisi meidän häissämme erityistä vaivaa. Voin palata kertomaan ratkaisuistamme näiden osalta lähempänä häitä!

Tuleeko teillä lapsia häihin? Oliko päätös helppo vai pidempään punnittava?

~Satu~

Kuvat: Pixabay

Vinkit häiden tarjouspyyntöihin. Organisointifriikki osa 2

Ellei ole mielessä valmista luottovaihtoehtoa tai tutun tuttua, joutuu häitä järjestäessä monilta osin seulomaan omaan makuun ja budjettiin sopivia palveluntarjoajia mahdollisesti isostakin suosta. Siinä voi olla melkoinen rumba: tarjouspyyntöjen lähettelyä on tehty tähän asti ainakin juhlapaikan, cateringin, valokuvaajan ja bändin osalta. Lupasin kertoa millaisin menetelmin me handlasimme tämän homman - toki jollekin muulle aivan toinen tyyli voi olla sopivampi. 

Lyhykäisyydessään homma menee kutakuinkin näin:

1. Miettikää, mitä tietoja haluatte ja tarvitsette päätöksen tekemiseen (kuten hinta, mitä se sisältää, teidän erityistoiveenne...). Muotoilkaa niiden pohjalta viesti jonka voi kopioida eri palveluntarjoajille. Monilla on nettisivuillaan yhteydenottolomake, osalla sähköposti.

Vinkki: voi toki pyytää myös vapaamuotoista tarjouspyyntöä, mutta voit säästyä muutaman viestin lähettelyltä jos kysyt teille kriittiset tiedot heti alkuun kaikilta. Tällöin saat myös vertailukelpoisempaa infoa.

2. Tehkää taulukko, johon on koostettu kriittisimmät tiedot (alla esimerkki). Meillä tämä taulukot olivat Google drivessa, jonne molemmilla oli pääsy.

Klikkaamalla saa kuvan suuremmaksi.

3. Kartoittakaa potentiaaliset palveluntarjoajat. Googleta, kysy kaverilta, bongaa somesta... ja merkitkää olennaiset tiedot ylös. 
Vinkki: valokuvaajia tavoitti paljon kerralla liittymällä Facebookin Häät kuviksi -ryhmään.      Meinasi tosin tulla jo runsauden pula, eivätkä kaikki päässeet edes taulukkoon asti.

4. Seulonta. Mitkä ovat ehdottomat poissulkukriteerit? Hinta, sijainti, jne.? Vetäkää yli tai siirtäkää alemmas listassa. Poissulkemisen lisäksi valitkaa muutama suosikkinne, keitä lähestytte ensin.
Vinkki: ei kannata heti poistaa tietoja, sillä jos muut ei tärppää saatatte joutua palaamaan jo          karsittuihin.

5. Lähetelkää viestejä, päivittäkää tiedot taulukkoon ja käykää keskustelua. Joissain tapauksissa saatte ehkä monta yhtä hyvää tarjousta, jolloin päätös menee vahvasti fiilispohjalta. Joskus taas joutuu lähestymään useampaa tahoa ennen kuin edes joku täyttää kriteerit. Joka tapauksessa kutakuinkin tällä kaavalla on tähän mennessä onnistuttu metsästämään onnistuneesti.
Vinkki: meillä oli, kuten yllä näkyy, yhtenä sarakkeena ”status”, jotta pysyi kartalla minne                viestejä on jo lähtenyt. Lisäksi omia huomioita voi kirjoitella niin paljon kuin sielu sietää.

~Satu~

Lue myös:

Kuinka organisoida häät? Organisointifriikki osa 1