Sittenkin häädieetille?

Joissain asioissa - ehkä monissakin - tulee pyörrettyä mielipiteensä hääsuunnittelujen edetessä. Alunperin ajattelin vahvasti, että se kuuluisa kehopositiivisuus on kultaa, eikä häädieettejä tarvita sitten yhtään mihinkään. Hirveä stressi ulkonäöstä YHDEN päivän takia! Joudun kuitenkin syömään sanani - joskin vain osittain.

Ensinnäkin, häät on vain yksi syy eikä edes suurin niistä siihen, miksi näitä asioita nyt mietin. Toisin sanoen jo pidemmän aikaa terveyteen liittyviä asioita on joutunut miettimään eri tavalla kuin nuorempana - varmaan niin ikään kuin elämäntilanteeseen/-tapoihin liittyen (lue: olen nykyään suhteellisen sohvaperuna). Huomasin kuitenkin, että ehkä se hääpäivä sitten kuitenkin, aiemmista ajatuksistani huolimatta, voi toimia lisämotivaationa tehdä pieniä muutoksia, jotka olisi muutenkin ainakin suunnitellut tekevänsä. Lähinnä ajattelen siltä kannalta, että on helpompi sitoutua toimimaan tietyllä tavalla häihin asti eli puoli vuotta kuin hamaan tappiin asti. (Ja puolen vuoden jälkeen toivottavasti olisi joitain uusia rutiineja joihin ei tarvitsisi potkia itseään. Eli hah - itsensä ovelaa huijaamista).

Toiseksi, en ole enkä aio olla laihdutuskuurilla eikä mulla ole mitään kilotavoitteita (phaha, sopisikin yrittää kun en edes käy juuri koskaan vaa’alla...). Tavoitteeni on se, että ne farkut mitkä nyt mahtuu jalkaan just ja just mahtuisi vielä vuodenkin päästä (kiva jos puristaa vähemmän, muttei ainakaan enemmän) ja että se häämekko mikä näytti hyvältä kesällä näyttää yhtä hyvältä puolen vuoden päästä. Toisin sanoen, että paino ei enää nousisi ja kartuttaisin samalla muutamia terveellisiä tapoja arkeeni.

Hyvät uutiset on se, että osin tietoisesti ja osin puolivahingossa arkeen on tälläkin hetkellä soluttautunut mm. hyötyliikuntaa työmatkoilla (kävellen tai pyöräillen), jo pidempään ollut uintiharrastus sekä suht vähäinen herkuttelu (se on satunnaista ja sellaisena saa ollakin). Mikä sitten muuttuu? 

1. Ostin kuntopyörän. Tämä on isoin ja selvin asia listallani ja myös sellainen, jonka hankkimista olen miettinyt jo pitkään. Marraskuun sateilla ei hirveästi ylimääräiset kävelylenkit houkuta, joten josko Netflixiä katsellessa voisi samalla vähän polkea joinain päivinä. (By the way, lähtökohtaisesti siis inhoan about kaikkia urheilulajeja, joten tuo Netflix-osa on taas sitä hyvää itsensä harhauttamista.)
2. Annoskoot. Siinä missä en juuri herkuttele makealla, olen sitäkin persompi varsinaiselle ruoalle. Tykkään toki syödä ravintoloissa, mutta mielestäni myös kotona ruoan täytyy olla HYVÄÄ. En tarkoita todellakaan mitään jokapäiväistä gourmet-kokkailua, mutta mietin ruoan maistumista enkä pidä sitä vain ”polttoaineena”. Ja koska ruoka on hyvää, sitä syö paljon. Hence, pitää ehkä tehdä tylsempää ja pahempaa ruokaa :D
3. Lisäksi olen tehnyt joitain pieniä mutta säännöllisesti toistuvia muutoksia, kuten luopuminen työpaikan ruokalan ihanasta vaaleahöttöleivästä (sniff) ja miettinyt fiksumpia iltapalavaihtoehtoja. Muuten en usko täyskieltoihin enkä ole jättämässä mitään ruokavaliostani pois.

Haluan vielä korostaa, että vaikka viimekuukausina on tullut enemmän mietittyä mitä suuhunsa pistää ja miten liikkuu, niin kannatan kyllä silti edelleen oman kehonsa hyväksymistä ja sitä, ettei hääpäivänä - kuten muulloinkaan - naisten ulkonäköpaineiden kuuluisi olla niin ahtaita ja vaativia. Mutta ehkä sekään ei ole ihan kamalan epäfeminististä, jos häistä saa lisämotivaation hippusen ylläpitämään terveellisiä elämäntapoja. 

Mitä mietteitä häädieetit ja ”häädieetit” teissä herättävät?

~Satu~

Kuvat: Pixabay