sunnuntai 13. joulukuuta 2020

Morsiamen mielenmuutokset

Ensimmäinen muistikuva siitä, että olen haaveillut häistäni on yläasteelta (terveisiä vaan teinivuosien ihastuksille :’D). Muistikuvat ovat hieman jo ehtineet hämärtyä, mutta se taisi mennä suunnilleen näin: kesähäät, häämatka Mallorcalle (ainoa varsinainen rantalomakohde jossa olin ollut, eli mielessäni yhtä kuin paratiisi) ja ensimmäistä hääpäivää juhlistamaan Pariisiin. Lisäksi olin piirtänyt ”upean" luonnoksen mekosta. Pelottavaa tässä tosin on se, että mekko oli siluetiltaan aika lailla morsiusmekkoni, eikä se (peruuntunut) Kreikan rantalomakaan ollut kovin kaukana tuosta Espanjan rantalomasta...


No, tässä aikuisiällä ennen kihloja ja konkreettista suunnittelun aloitusta oli jo vähän tarkempia haaveita. Päiväkirjastani löysin otteen: ”Teema ois salainen puutarha, koristeita luonnosta ja lisäks lyhtyjä/kynttilöitä/valopalloja, ne ois kesällä, jossain Turun seudulla (mahdollisesti Kavalton tilalla), mekko ois joko sifonkia tai sit sellanen missä on pienet pitsihihat ja avoin selkä, hiukset ois puoliks auki, T ja E ois kaasot.”


Kuva: Pixabay

Vaikka tuosta olikin vielä tovi jos toinenkin siihen kun mentiin kihloihin ja suunnitelmat sai realisoitua, niin aika samankaltaiset mielenmaisemat ohjasi suunnittelun alkuvaihetta. Ihan ensimmäisiin teemaideointeihin voi palata tästä. Lopputulos ei ollut ihan niin maalaisromanttinen (tai se ”salainen puutarha”) mitä oli etukäteen ajatuksissa: kun suunnittelu todella alkoi, täytyi jaksamisen ja budjetin rajoissa laatia realistisempia suunnitelmia. Lisäksi suunnittelujen myötä tarkentui oma visio Pinterestin loputtoman kuvavirran keskeltä (joka oli sekä omien hakujen että pinnalla olevien häätrendien myötä hyvin vahvasti maalaisromanttista). Ei siis päädytty navetan ylisille eikä häistä löytynyt monia suosiossa olleita elementtejä, mutta toisaalta hengessä toteutui mm. itse koristellut kukkaruukut ja rennot, epäsymmetriset pöytäasetelmat sekä lopulta niitä haaveilemiani valoja. 


Myöskään oman laittautumiseni osalta ei toteutunut kaikki ihan aluksi kaavailemani asiat: hiukset eivät olleet auki eikä mekko ollut se hillitty sifonkinen. Mutta ehkä hieman samoin kuin koristeidenkin kohdalla ajattelen, että ajan myötä löysin kuitenkin jopa itselle sopivammat vaihtoehdot - sellaiset jotka tuntuivat minulta eikä joltain hieman päälleliimatultakin visiolta Pinterestistä. Jos saatte kiinni mitä tarkoitan: herkästi haluaa sen mekon mallin päältä (vain todetakseen että on itse täysin eri mallinen), kampaus hiukset auki (kunnes tajuaa, että hiusten pituus pitäisi olla noin tuplat ja syksyllä tuulee kuitenkin), ulkohäätkin näyttää kauhean kivalta (jossain kymmeniä tuhansia kilometrejä etelämmässä)... On helppo luulla haluavansa asioita joita ei ehkä sitten kuitenkaan halunnut.


Kuvakaappaus Pinterestistäni (yksi niistä monista häätauluista :D)

Vaikka visiot ovatkin matkan varrella tarkentuneet, niin hankintojen ja budjetissa pysymisen osalta suoriuduttiin mielestäni vähintäänkin kiitettävästi. En esimerkiksi lopulta sortunut mihinkään minkä ajattelin "turhakkeeksi" (sic!), vaikka läheltä liippasi. Olen koittanut kaivella mieleni sopukoita, mutta toistaiseksi en ole keksinyt yhtäkään asiaa, joka oltaisiin hankittu häihin ja olisi jäänyt kokonaan käyttämättä. Kaikki hankinnat ovat siis olleet käytössä joko itse juhlassa tai muuten jälkikäteen. Kukkaro ja luonto kiittävät!


Kiteytettynä voisi siis todeta, että jossain määrin mielen muuttumiset ja suunnitelmien tarkentumiset voivat olla hyvästä ja kuulua suunnitteluprosessiin. Se ei ole vaarallista, jollei nyt nyt ihan romuta budjettia - tai koske kumppaninvalintaa... :D


Kuinka paljon teidän suunnitelmat ovat muuttuneet ensimmäisistä haaveista? Oletko ollut tuuliviiri vai järkkymätön päätöksissä?


~Satu~


Lue lisää:

- Mistä aloittaa häiden suunnittelu?

- Kaikki häiden koristeista 

- Häidemme budjetti - näin säästettiin

lauantai 28. marraskuuta 2020

Kaikki häiden koristeista


Ruoditaan tällä kertaa häiden koristeita ja visuaalista ilmettä. Yleiskommenttina todettakoon heti alkuun, että olin todella tyytyväinen juhlien ilmeeseen, vaikka itsen sen sanonkin. En pidä itseäni erityisen visuaalisena ihmisenä ja jännitin koristelujen suunnittelua ja yhteinäisen kokonaisuuden luomista. Lopputulos onneksi vastasi mielikuvia ja sopi ylipäätään tuohon juhlatilaan sekä vuodenaikaan.


Klikkaa suuremmaksi!

💚 Kattaus ja paperituotteet

Kattauksen nimikiekot, kukkapurkit ja pöytänumeroliput olivat kaikki itse askarreltuja (lähestulkoon ainoat mitä näihin häihin ylipäätään askarreltiin). Ohjelma- ja menulaput tilattiin Vistaprintiltä. Otin heidän malleistaan valmiin pohjan, jota lähdin muokkailemaan. Suunnitteluvaiheessa sai siis tekstien sisällön, värin ja fontin lisäksi myös lisäiltyä kuvioita ja kuvia (joko omasta kirjastosta tai valmiista kuvituksista). Mahdollisuudet ovat siis aika lailla rajattomat ja eri elementtien pyörittely suunnitteluohjelmalla oli helppoa. Tyyli- ja väri-inspiraationa toimi luonnonläheisyys. Tuo kuvitettu ohjelma oli ideana ollut mielessä jo pitkään ja olen tyytyväinen sen toteutumiseen. 



💚 Kukat

Päätin ottaa pienen riskin ja tehdä kukka-asetelmat pöytiin itse vailla minkään asteen kokemusta asiasta :D Toisaalta en halunnutkaan liian huoliteltua ilmettä. Kukat tilattiin Juhlakukilta ja lajeiksi valikoitui valkoisia ja vaalenpunaisia neilikoita, harsokukkaa sekä lisää vihreyttä tuomassa ruskusta. Asetelmien teko meni lopulta yllättävän sujuvasti (yhdeltä ihmiseltä muutama tunti) vaikka purkkeja ja pulloja oli kymmenittäin. Ei siinä toisaalta ehtinyt kovin tarkkaan yhden purkin äärellä visioimaan ja asettelemaan, mutta ei mielestäni ollut tarvekaan: haettiin sopivaa epäsymmetriaa. Maljakoina toimivat purkit olivat myös kaikki hieman erilaisia keskenään.




💚 Valot

Valoja päätettiin lisätä koristeluun siinä kohtaa, kun juhlat siirtyivät toukokuulta syyskuuhun ja illan hämärä piti huomioida. Olinkin haaveillut tunnelmallisista valoista häihin, mutta toukokuussa ne eivät ehkä olisi päässet oikeuksiinsa. Häiden siirtyminen sinetöi kuitenkin päätöksen lisätä pöytiin (led)tuikut ja koristella salin pylväät valosarjoilla. Ja ai että, kyllä kannatti! Illan pimetessä valot loivat satumaisen (pun not intended...) tunnelman kun sadat pikkuvalot vielä heijastuivat salin isoista ikkunoista. Pihalle laitettiin kourallinen ulkotulia. 


💚 Ympäristö ja juhlasali

Toki oman osansa ilmeeseen ja tunnelmaan loi jo itse juhlapaikka. Ihastuimme juhlasalin isoihin ikkunoihin, ja niistä näkyvä vehreys loikin pohjan koko kattaukselle. Syyskuussa ruska ei ollut vielä päässyt vauhtiin, joten näkymä oli enemmän kesäinen kuin syksyinen. Juhlapaikan puutarhaa ja ympäristöä hyödynsimme tosiaan myös pitämällä alkuseremonian puutarhassa ja osa vieraista käyskenteli ulkosalla tauoillakin.


~Satu~


Lue lisää:

- Askarteluohjeet: pöytänumerot, puiset paikkakortit, kukkaruukut


Kuvat: Hanne Kankare (ensimmäinen salikuva vieraan ottama)

tiistai 17. marraskuuta 2020

Kaikki häiden tarjoiluista


Tänään vuorossa syväluotaava katsaus häiden ruoka- ja juomapuoleen. Tätä kirjoittaessahan tulee ihan vesi kielelle... :) Kerroinkin jo aiemmin, että itse juhlapäivänä jännitys (tai joku muu kumma) oli aika lailla vienyt hääparin ruokahalun, mutta juhlien jälkeen ollaan saatu nauttia sekä ruoka- että juomaylijäämistä.


💚 Ruokailu

Pitopalveluna meillä oli Ahoska Catering. Ruokailu oli katettu buffetiksi yhteen sivuhuoneista, josta ruoat haettiin pöytäkunnittain (you know, koska korona). Ruokailu oli jaettu kahteen osaan: kylmät alkuruoat ensimmäisellä kierroksella, toisella kierroksella lisätty myös lämpimät pääruoat. Tässä menumme kokonaisuudessaan:


Salaattia, mansikoita ja halloumia & balsamicosiirappia

Pastasalaattia Nizzan tapaan

Tomaattia, mozzarellaa ja basilikaa

Graavattua lohta & limeaiolia

Savuporomoussea ruischipsillä

Tilliperunoita


Mureaa häränrintaa tummassa rosmariinikastikkeessa

Paahdettua parmesanperunaa

Hunajalla glaseerattuja uunijuureksia

Lihapyöryköitä

Linssitäytettyjä paprikoita (Kasvissyöjille ja vegaaneille)


Ciabattaa ja saaristolaisleipää 

Yrttilevitettä ja voita



Menusta sen verran, että me halusimme pääruoaksi lihaa, sillä se tuntui jotenkin juhlavalta ja sopivalta kun kerrankin sai valita pitopalvelun herkuista oman maun mukaan. Mutta pidimmekin sitten molemmat perään lihattoman lokakuun yrityksenä kompensoida.

💚 Alkumaljat ja ruokajuomat

Suurin osa juomista haettiin ostosristeilyltä - siitä tarkemmin tässä postauksessa. Alkumaljat juotiin ulkona alkuseremonian yhteydessä. Skumpan rinnalla oli holittomana vaihtoehtona Pommac, jonka järkeilimme sopivan niin aikuisille kuin lapsille. Ruoan kanssa tarjoilijat kaatoivat kaksi kaatoa valko- tai punaviiniä, jonka jälkeen pullot jätettiin pöytiin. Ruoan kanssa oli esillä myös kivennäisvettä, sitruunanmaulla tai ilman.


💚 Kakku

Myös kakku tuli pitopalvelumme kautta ja se oli perinteistäkin perinteisempi marjainen kermakakku. Jonkun mielestä ehkä tylsä tai liian monesti nähty, mutta omasta mielestäni juuri paras maultaan. Okei, jotkut suklaakakut on kyllä myös hyviä, mutta ne ovat sitten taas niin raskaita, että hyvä jos jaksaa yhden palan. Meidän kakkumme olikin ihanan raikas ja maukas! Ja ilmeisesti maistui muillekin, ainakin santsikierroksista päätellen. 


💚 Herkkubuffa ja baari

Sulhanen on meistä enemmän makean perään ja häntä ajatellen alunperin ehdotin illaksi avattavaa karkkibuffaa. Illan tarjottavien osalta piti toki miettiä myös mahdollinen ilta-/yöpala. Totesimme molemmat, että yleensä häissä ei ole jaksanut syödä isompaa yöpalaa kaikkien herkkuruokien jälkeen. Halusimme kuitenkin, että tarjolla on muutakin kuin makeaa pitämään pikkunälkää. Niinpä päädyimme laajentamaan buffan herkkubuffaksi, jossa karkit saivat rinnalleen paria eri lajia pähkinöitä, sipsejä ja ruissipsejä. Suurin osa herkuista tilattiin Urjalan makeistukusta, täydennyksin kaupasta. Herkkubuffa oli juhlapaikan aulassa olevalla baaritiskillä, mistä löytyi myös - ylläri ylläri - baari: viiniä, viskiä, olutta, siideriä, lonkeroa ja holittomia vaihtoehtoja. Sekä baari että herkkubuffa avattiin juuri ennen kakkukahveja loppuiltaa ajatellen. 


(Juomien määrästä en osaa ladella viisauksia: niitä oli tietenkin aivan liikaa, sillä olimme hankkineet juomat kesällä ennen kuin vierasmäärä oli varmistunut ja koronahan rokotti sitä oikein kunnolla. Eli se on ainakin varmaa, että hyvän tovin kaikille meillä vieraileville tyrkytetään jämäjuomia :D)


~Satu~


💚Lue lisää:

- Pitopalvelun valinnasta: Meillä on pitopalvelu!

- Tapaaminen pitopalvelun kanssa ja muistilista häiden tarjoiluista


Kuvat: Hanne Kankare, paitsi kilistyskuva vieraan ottama

lauantai 14. marraskuuta 2020

Kaikki häiden musiikeista

Häiden musiikkeja valitessa törmäsi ongelmaan, että lopulta aika harva kappale pääsee kunnolla esille. Mitkä siis haluamme nostaa erillisiksi esityksiksi saati häätanssiksi? Pohdintaa käytiinkiin pitkään. Kerroinkin jo aiemmin, että muutama kappale kuultiin ystäviemme esittäminä. Seuraavaksi paljastuksia häätanssista loppuillan jorailuihin.



💚 Häätanssi

Häätanssia valitessa hyllytettiin melko nopeasti suomalaiset valssit. Jotenkin vaan mikään sanoituksista ei tuntunut oikealta (joko liian surullisilta tai muuten ei omaan tyyliin sopivalta). Harkinnassa oli myös instrumentaaliset valssit, mutta ruvettiin myös miettimään häätanssiksi muuta kuin perinteistä valssia. Lopulta biisiksi valikoitui Lady Gagan kappale Always remember us this way A star is born -elokuvasta, eli tämä:



Suoraan sanottuna en oikein edes muista miten tähän biisiin päädyttiin. Oltiin aikanaan katsomassa leffa yhdessä ja jälkikäteen tuli fiilisteltyä soundtrackia. Jollain kuuntelukerralla taisi vaan palaset loksahtaa, ja ehdotin tuota kappaletta Sulhaselle. Sen jälkeen konsultoin Googlea mahdollisista tanssiaskeleista tuohon biisiin ja tanssitreenit pääsivät alkamaan. Omasta mielestäni oli itse asiassa aika kiva, että meidän biisiksi valikoitui näinkin tuore kappale: siihen ei liity vanhoja muistoja, vaan melkein alusta asti sen on mielessään liittänyt meihin ja häihin. Ja lyriikathan sopivat häihin vallan mainiosti:

”But all I really know

You're where I wanna go

The part of me that's you will never die


So when I'm all choked up

And I can't find the words

Every time we say goodbye

Baby, it hurts

When the sun goes down

And the band won't play

I'll always remember us this way”


💚 Bändi
Häidemme bändinä toimi Two with cherry, joka soitti kaksi 45 minuutin settiä. Ensin tanssittiin keskenämme häätanssi, sen jälkeen pari valssia valssattiin vieraiden kanssa. Sitten vaihdettiinkin pop/rock/punk -kategoriaan, jossa meno vain koveni jälkimmäisen setin loppua kohden! Biisivalikoima oli sekoitus uudempaa ja vanhempaa, ja olikin hauska nähdä kaiken ikäisiä vieraita tanssilattialla. Itselle hauskimpina jäi mieleen mm. Edge of glory, Basket case ja 1972 (jota luonnollisesti hoilattiin täyttä kurkkua). Kaiken kaikkiaan iso kiitos ja suositus meidän bändille. Nelihenkiseltä bändiltä taipui monipuolisesti niin biisit kuin soittimetkin, ja saatiinpa jopa sekä mies- että naissolistit. Lue lisää bändin valinnasta tästä postauksesta.

Kuvakaappaus Applen musiikin soittolistoista

💚 Soittolistat 

Bändin ja vieraiden esitysten lisäksi häitä varten oli luonnollisesti koottu useampikin eri soittolista. ”Häät alkuun” -listalta löytyi hyvän fiiliksen rakkauslauluja soimaan taustalle vieraiden tervehtimisen aikana (mm. Ota minut tällaisena kun oot, Marry you ja rokkiversio Here comes the bride:sta). Taustamusiikkina ruokailujen aikana soi instrumentaalista musiikkia leffa- ja tv-teemalla: lempisarjojemme tunnareita, lempileffojemme soundtrackeja ja olipa joukossa muutama intrumentaalinen Disney-biisikin. Kimpun heittoa varten oli kaavailtu - mikäs muukaan kuin - Beyoncén Single ladies, mutta se jäi lopulta kuulematta kun kimppu heitettiin ulkosalla.


Bändin settien jälkeen soimaan pärähti eeppinen bilesoittolista (vaikka itse sen sanonkin :D). Tuo soittolista on itse asiassa toiminut monena pimeänä tai muuten ankeana aamuna hyvänä herättävänä musiikkina, eli se vaivannäkö ei jäänyt vain yhtä iltaa varten. Täysin omasta subjektiivisesta mielestäni parhaita jorattavia hääsoittolistalta:


- Kaikki Abba (Vaikeinta oli rajata että listalla oli muutakin :’D No ei sentään...)

- Anssi Kelan versio 2080-luvulla -kappaleesta

- Tarkenee (JVG)

- Toinen ilmeinen JVG: Häissä

- Raise your glass (Pink)

- Kaija (Kasmir)

- Pulp fiction (Haloo Helsinki!)

- Madafakin darra (Roope Salminen & koirat)


... to name a few. Bilelistan soidessa ainoa joka olisi jaksanut/halunnut/kehdannut vielä tanssia taisi olla allekirjoittanut, mutta onneksi sain välillä seuraa - ehkä säälistä tai velvollisuudentunnosta. No, hauskaa oli joka tapauksessa! Nyt olenkin raihnainen 30-vuotias ja korona on muutenkin vienyt pippalot ja illanvietot, joten täytyikin ottaa kaikki ilo irti tuolloin... ;)


~Satu~


Ps. Häissämme ei lopulta kuultu blogini nimikkobiisiä ;) Se oli kyllä mun hääfiilistelysoittolistalla (tietenkin oli erikseen sellainen!) jolla virittäydyin häätunnelmaan suunnittelurupeaman aikana. 


Kuvat: Hanne Kankare

lauantai 7. marraskuuta 2020

Kaikki häiden ohjelmasta

Häiden kulusta kertoessani tulikin jo käytyä läpi aikataulutetut ohjelmat: oli leikkiä, puheita, bändi ja kimpun heittoa. Näiden lisäksi taustalla ja tauoilla oli liuta erilaisia aktiviteetteja. 





💚 Photobooth

Nykyhäiden suosikkiohjelmanumero photobooth löytyi meidänkin häistä. Halusimme photoboothin  osaksi siksi, jotta kaikki vieraat tulee varmasti kunnolla kuvattua. Ja se osoittautui muutenkin hauskaksi ohjelmaksi :) Photobooth-pisteen suunnittelu oli siinä mielessä poikkeuksellinen, että sitä ei oikeastaan suunniteltu ja tuli lopulliseen muotoonsa ikään kuin vahingossa: taulukehyksen saimme ystävien häistä, rekvisiitat voitin arvonnasta ja vielä juhlapaikkaa valmistellessa höystimme sitä joillain koristeilla, joille ei ollut muuta paikkaa. Itse olisin tyytynyt valkoiseen seinään taustalla, mutta kuvaajamme ehdotti kartanon miljöön hyödyntämistä, joten kuviin pääsivät myös vaaleanpunaiset sohvat. Tauoilla oli hauska seurata vieraiden hassuttelua ja kaikki taisivatkin käydä kuvauttamassa itsensä! Koska vierasmäärä supistui alkuperäisestä, ehti kuvia ottaa monilla eri kokoonpanoilla (mm. morsian ja sulhanenkin ehtivät useampaan niistä!).


💚 Salatehtävät

Ahh, salatehtävät! Niin hauska kun salatehtäviä on ollutkin tehdä itse vieraana, niin oli hauska myös morsiamena bongata vieraita niitä suorittamassa ”vaivihkaa”. Niille, joille ohjelma ei ole ennestään tuttu: ideana on siis napata purkista (katsomatta) itselleen jokin (enemmän tai vähemmän) hupsu tehtävä, joka tulee suorittaa muiden hoksaamatta sitä salatehtäväksi. Suoritetut tehtävät laitetaan (nimen kera) toiseen purkkiin. Ja näitähän nopeimmat toki ehtivät useammankin illan aikana. Alunperin olimme suunnitelleet, että osallistumiskynnyksen madaltamiseksi jokainen olisi saanut paikalleen yhden tehtävistä. Lopulta luovuimme siitä eikä se onneksi tuntunut haittaavan ohjelman suosiota.


Loppuillasta arvoimme kolme palkintopussia - jotka menivät kaikki samaan pöytään! Se oli itse asiassa pöytä jossa istui meidän vanhemmat ja perhetuttujeni vanhemmat, joten oli hauska nähdä että tehtäviä oltiin suoritettu ikään katsomatta. Toki kotiin tultuamme viihdytimme itseämme lukemalla loputkin suoritetut tehtävät läpi (ja koimme ahaa-elämyksiä hetkistä joita emme olleet tajunneet tehtävän suorittamiseksi).


Inspiraatiota salatehtäviin hain - luonnollisesti - hääblogeista ja keskustelupalstoilta, ja keksinpä muutaman ihan hatustakin, meidän häihin sopien. Koitimme keksiä selvästi eri vaikeusasteisia tehtäviä ja muutenkin vaihtelevia. 


Tässä random kattaus omia suosikkejani:


- Ota valokuva aiheesta X ja lähetä se morsiamelle (heti yksi sivuhuomio: tämä on jäänne siitä, että jossain kohtaa mietin myös paparazzi-leikkiä häihin, jossa kaikille jaettaisiin tehtäväksi erilaisia kuvauskohteita. Ajattelin kuitenkin lopulta, että kivempi jos vieraat eivät ole ihan koko ajan kiinni puhelimissa...)

Ole ensimmäisten joukossa herkkubuffetissa

- Taputa seisaaltaan

- Etsi häävieraiden joukosta sinun mielestäsi upeimmat kengät, ja käy kehumassa niitä niiden käyttäjälle

- Tuo sulhaselle karkkia

- Löydä joku, joka oli morsiamen polttareissa ja selvitä hänen mielipiteensä niistä

- Etsi vieraiden joukosta hammaslääkäri/teekkari/klovneja pelkäävä...

- Photobombaa

- Anna elämänohje lapsivieraalle

- Kysy vierustoverilta haluaako hän vaihtaa paikkaa kanssasi. Kieltäydy, jos saat myöntävän vastauksen.

- Keksi jollekin uusi lempinimi ja puhuttele häntä sillä ainakin kolmesti

- Nosta purkista uusi salatehtävä, ja mikä ikinä se onkaan, saa joku toinen ottamaan se sillä verukkeella, että on sinulle liian vaikea

- Kirjoita runo hääparista ja lausu se heille

- Jos osaat flossata, opeta se jollekin toiselle. Jos et osaa, hanki joku opettamaan sinua.

- Jos sinulla ei ole kravattia, hanki sellainen. Jos sinulla on kravatti, suostuttele joku vaihtamaan kanssasi kravattia.

- Houkuttele toinen vieras kanssasi pöydän alle

- Aloita juomalaulu

- Kerro ennestään tuntemattomalle vieraalle että hait Big brotheriin ja olit pettynyt kun et tullut valituksi



💚 Valokuvakirjat ja kartta

Yksi asia jonka lopputulokseen olin todella tyytyväinen oli kartta meidän yhteisestä taipaleesta. Kimmokkeen tähän ideaan sain Pinterestistä, mutta muokkasin sitä meille sopivaksi, enkä ihan vastaavaan olekaan törmännyt. Teetätimme Turku-julisteen (täältä) ja merkkasimme siihen post it -lapuilla parisuhteen merkkipaaluja päivämäärineen (kuten tapaaminen, ensitreffit, yhteen muuttaminen, kihlat...) siihen kohtaan missä ne tapahtuivat. Paitsi että se antoi vieraille mahdollisuuden tutustua meidän suhteemme vaiheisiin, pääsi tuo taulu juhlien jälkeen koristamaan kotiamme. Kartan yhteydessä oli myös kaksi valokuvakirjaa meidän yhdessä olon vuosilta.


💚 Vieraskirja

Vieraskirjan muodon taisin keksiä noin viikon sisään kihloista :D Ensimmäinen idea siis kolahti ja pitäydyimme siinä. Olemme innokkaita lautapelaajia, joten vieraskirjaksemme päätyi korttipakka, johon vieraat saivat kirjoitella terveisensä. Korttipakaksi valitsimme Turun linna -aiheinen pakan. Emme halunneet vieraskirjaa joka veisi massiivisesti tilaa tai jota ei tulisi koskaan kaivettua esiin. Tämä siis ajaa asiansa täydellisesti, sillä saatetaan hyvinkin käyttää tuota pakkaa pelaamisen, tai jos ei, niin ainakin se on napakan kokoinen. Itse tykkäsin myös siitä, ettei yhteen pelikorttiin ole painetta kirjoittaa pitkiä pätkiä: terveisiä tuli kuitenkin myös kortteihin ja mun polttareissa olleilla polttarikirjaan. Silti jokaisesta kortista tuli erilainen ja niitä oli hauska lukea! Tussiksi valitsimme kultaisen tussin, sillä ajattelimme sen erottuvan niin punaista kuin mustaa vasten. 


***


Näiden ohjelmien lisäksi vieraat toki hengailivat tauoilla jutustelemassa ja osa käveli tutkailemaan juhlapaikkamme miljöötä, jopa rannassa asti. Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen valitsemiimme ohjelmiin, ja vieraatkin vaikuttivat viihtyvän :)


~Satu~


Ps. Bongaa kuvista ajan henkeen sopien ei-niin-esteettiset (mutta sitäkin tärkeämmät) käsidesipullot :D 


Kuvat: Hanne Kankare

sunnuntai 1. marraskuuta 2020

Hääyö kylpylähotellissa

Hääjuhlasta tosiaan suuntasimme yöksi Naantalin kylpylään. Tämä oli osa alkuperäisiä suunnitelmia, ja siirtyi nyt juhlan vanavedessä keväältä syksylle. Hääjuhlan jälkeisen päivän viettäminen kylpylässä oli yksi parhaista päätöksistä häihin liittyen - tai ikinä, kuten silloin tuntui :D 


Ollaan tykätty muutenkin käydä kylpylöissä ja se on molemmille mieleistä rentoutumista. Hääyön viettämistä mietittäessä meillä nousi puheeksi miten omassa kotikaupungissa yöpymiseen saisi jotain ekstraa: tuntui ehkä vähän hassulta mennä "vain" yöksi hotelliin. Kylpylä oli tähän juuri sopiva vaihtoehto: se oli riittävän lähellä että sinne jaksoi siirtyä vielä yölläkin, mutta toi myös ohjelman ja rentoutumista koko seuraavalle päivälle.


Huoneesta oli ikkuna vessaan.
Vitsailtiin, että näin avioparina meni viimeisetkin yksityisyyden rippeet... :D 

Meillä oli loft-huone, eli vähän ihan perus huoneista upgradettu. Ei koettu, että oltaisiin kaivattu sviittiä - tarkoitus oli kuitenkin viettää aikaa mahdollisimman paljon allasosastolla eikä huoneessa. (Ja pääsin ruksaamaan sviitissä yöpymisen bucket listiltä Vanajanlinnan reissun yhteydessä).  Perillä huomasin, että olin niin keskittynyt pakkaamaan kaiken tarpeellisen hääpäivää varten, että yöpymiseen valmistautuminen oli jäänyt hieman retuperälle: olin unohtanut mm. meikinpoistotarvikkeet... No, pärjäsin onneksi huoneessa olleilla tuotteilla.


Aamulla heräsin ärsyttävän aikaisin: oltiin tietenkin otettu myöhäisin mahdollinen aamiaisvuoro, jotta saa koisia pitkään - mikä aina viikonloppuisin tapahtuukin. Paitsi tällä kertaa!

Heti kun havahduin yhtään, ajatukset laukkasivat (missäpä muussa kuin edellisen päivän juhlassa) enkä saanut enää unta. Muutenkin olin koko päivän jossain kummallisessa ylivireystilassa, jossa tiesi että täytyy väsyttää kamalasti, mutta kuitenkaan ei nukuta. Kun Sulhanenkin lopulta heräsi päästiin viimein aamiaisbuffetin pariin. Jos juhlapäivänä ruokahalu olikin ollut vähäinen, niin voin kertoa ettei se enää ollut ongelma :D



Aamiaisen jälkeen suuntasimme lillumaan allasosastolle. Saatiin myöhäinen uloskirjaus, joten ehdittiin olla altaissa ja saunoissa tuntikaupalla. Ja se tosiaan oli mielestäni aivan täydellinen tapa viettää häiden jälkeinen päivä! Väsynyt kroppa ja mieli sai rentoutua kaukana kotona vallitsevasta kaaoksesta ja samalla se antoi meille hyvin aikaa puida juhlan kulkua (ilman somea ja muita häiriötekijöitä). Eikä juuri muusta puhuttukaan. Allasbaarista otettiin myös virvokkeita ja välipalaa, jotta jaksettiin sitten lopulta hakea tavarat juhlapaikalata ja kohdata se kodin kaaos... 

(Koronan osalta oli ainakin tuossa kohtaa turvallinen olo: pesutiloissa ja allasosastolla oli väljää ja turvavälit pystyi pitämään ihan kaikkialla. Porealtaissa oltiin rajoitettu kuinka moni saa mennä niihin kerralla, ja niitä kyllä noudatettiinkin hyvin.)


Jos siis olet kylpyläihmisiä - tässäpä oiva ehdotus häiden jälkeiseen päivään! Jos se taas ei ole sun juttu - niin ehkä joku muu tapa viettää aikaa hääkuplassa vähän pidempään?


~Satu~

torstai 29. lokakuuta 2020

Häiden kulku: Juhla

Tarina jatkuu siitä mihin viimeksi jäimme - lue aamun laittautumisesta ja alkuseremoniasta täältä.

Vieraiden saapuessa vähitellen sisälle me asetuimme juhlasaliin ottamaan vieraita vastaan. Saatiin sisälle siirtymiseen luonnollista porrastusta: osa jäi ulos juomaan alkumaljat, välissä vieraat veivät takkeja naulakkoon ja muistamisia lahjapöydälle, ja näin väki saapui ripotellen sisälle. Pieni porrastus antoikin meille hyvin aikaa jutella kaikkien kanssa hetken, ei ollut hektinen tahti. Koronan hengessä emme halanneet tai kätelleet, mutta oli erikseen tervehtiä jokainen. Seremoniamestari aloitti juhlan kertomalla yleistä infoa ja ohjelmasta sekä lyhyesti esittelemällä vieraat pöydittäin. Sen jälkeen perhetuttuni esittävät meille uskomattoman hyvin kaksi toivomaamme laulua, Make you feel me love ja Come what may. 

Sitten olikin ruokailujen aika, mm-mm-mmm! Ruokatarjoilusta vastasi laitilalainen pitopalvelu Ahoska catering linkki. Mainitsinkin aiemmin, että jännitys oli vienyt hääparin ruokahalun mennessään, mutta kaikki ruoka oli todella hyvää ja vieraat kehuivat myös. Itse saatiinkiin nautiskella niistä vielä kotona, sillä vieraskadon myötä ruokia jäi kunnolla yli. Ruoat tarjoiltiin buffet-pöydästä keittiön vieressä huoneessa (ei siis itse salissa). Koronan takia ruokaa mentiin hakemaan jonon välttämiseksi hyvin väljästi, pöytäseurue kerrallaan, jolloin siihen meni paljon aikaa, mutta siitä huolimatta aikataulu onneksi piti koko päivän todella hyvin. 

Ruokailu oli jaettu kolmeen osaan: kylmät alkupalat, pääruoka ja kakkukahvit. Ruokailujen lomassa oli myös ohjelmaa, joista yksi oli perinteisesti puheet. Häissämme kuultiin yhteensä kolme puhetta. Puheet käynnisti alkupalojen jälkeen bestman, joka sekä puhui että lauloi ja soitti kitaralla Älkää unohtako toisianne -kappaleen. Myöhemmin puheet pitivät vielä mun äiti ja kaasot. Etenkin kaasojen puheelle hykertelin - miten hyvin he minut tuntevatkaan!

Pääruoan loppupuolella oli ainoan varsinaisen hääleikkimme aika. Kaasot olivat valmistelleet meille oman Tuttu juttu -show:n, ruusuineen kaikkineen! Eli päästiin kisailemaan siitä, kuinka hyvin tunnemme toisemme. Ensin meille esitettiin asioita joista toinen näytti peukulla mielipiteensä ja toinen koitti arvata toisen kannan. Sen jälkeen oli avoimien kysymysten vuoro: toinen poistui aina kuuloetäisyyden ulkopuolella ja toiselle esitettiin parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä. Ja jälleen toisen piti arvata puolison vastaus. Alun haparoinnin jälkeen tulos oli ilmeisesti riittävän hyvä: voitettiin! :D (Kilpailevaa paria ei toki ollut, mutta silti!)

Palkintona kisassa oli kylpylälahjakortti :)

Sitten oli case kakkupolkaisu. Minähän julistin jo 1,5 vuotta sitten, että meidän häissä ei sitten polkaista (koska tasa-arvo jne.). Mutta sitten kuulin tarinoita pareista, jotka ovat sopineet etteivät polkaise, ja jompikumpi polkaisee kuitenkin! No enhän minä nyt voi hävitä, joten aloin puhua polkaisemisen puolesta hämmentyneelle Sulhaselle :D Asiasta käytiin debaattia viimemetreille asti, ja sovimme polkaisemisesta. Tarina onneksi päättyi onnellisesti, sillä tuli rehellinen tasapeli. (Vielä onnellisemmin se olisi päättynyt jos olisin voittanut...)

Bändistä ja häiden musiikista kerron tarkemmin myöhemmin, mutta mainittakoon, että häätanssia säestämässä ja parin setin verran meitä tanssituttamassa oli Two with cherry -bändi. Bändin settien välissä oli myös illan viimeinen ohjelmanumero eli kimpun heitto. Modernisoimme tätä sen verran, että kaikki naimattomat henkilöt, sukupuoleen katsomatta, pakote houkuteltiin mukaan ohjelmaan. Heitin varsinaisen kimppuni, olihan minulla jo kotona yksi kuivatettu kimppu keväältä. Ja olin onnellinen kun näin miten iloiseksi kimpun napannut siitä tuli, kimppuni sai hyvän uuden kodin. (Ilmeisesti hän halusi sen melkoisen kovasti, sillä siinä tohinassa pari kukintoa irtosi :’D)

Kimppu lentää!

Loppuillasta kun vieraiden tanssijalka alkoi väsyä ehti vielä vaihtaa kuulumisia ja tunnelmia joidenkin kanssa, ennen kuin meidän tuli aika lähteä. Olimme tilanneet taksin juhlasta etukäteen ja lopulta ajoitus tuntui ihan sopivalta: uneliaimmat vieraista olivat jo lähteneet/lähdössä, mutta tunnelma ei ollut täysin lässähtänyt. Yöksi hurautimme Naantalin kylpylään - siitä lisää ensi kerralla!


~Satu~


Kuvat: Hanne Kankare (muokkaus/rajaus osassa minä)

lauantai 24. lokakuuta 2020

Häiden kulku: Aamu ja alkuseremonia

Heräsin hääjuhlan aamuun levottomasti nukutun yön jälkeen ja melko väsyneenä - mutta iloisena siitä, että juhlapäivä vihdoin koitti ja oltiin molemmat terveitä! 


Joskin täytyy heti alkuun todeta pois alta synkistelyosuus: korona verotti häidemme vierasmäärää lopulta suht paljonkin, ainakin kolmasosalla - ymmärrettävästi mutta harmillisesti. Osa esteistä oli hyvissä ajoin tiedossa, mutta vielä perjantaina ja lauantaina tuli äkillisiä sairastumisia. Nämä eivät nyt olleetkaan ne juhlat, joissa on paikalla kaikki meille tärkeät ihmiset. Mutta samaan aikaan tuntuu, että olin henkisesti niin varautunut peruuntumisiin (tai siihen, että joudutaan supistamaan juhla vain 15 henkeen, tai perumaan koko homma, tai, tai, tai...), että päivästä nautti joka tapauksessa täysin siemauksin. Oli niin helpottunut siitä, että nyt nämä juhlat saatiin järjestymään. Sekin auttoi, kun muistutti itselleen, että vaikka nämä ovatkin (oletettavasti ;D) ainoat häät, eivät nämä ole ainoa mahdollisuus juhlia vaan halutessaan isot juhlat voi järjestää jatkossakin.


Muuutta siis! Se hääaamu. Aamulla jatkui yöllä valloilleen päässyt jännitys. En oikein edes muista mitä tein aamulla kotona - varmaan vain heräilin - ennen kuin Sulhanen heitti kampaajalle. Koska oltiin otettu potretitkin jo keväällä saatiin ihanan myöhäinen hääpäivän aloitus: mun kampaaja oli vasta 9:45. Kampaajana toimi Tyylihiusten Hanna, jonka luona olen käynyt jo muutaman vuoden. Katseltiin kuvia kevään kampauksesta ja koitettiin saada mahdollisimman lähelle samanlaista. Kun pääsin istumaan kampaajan tuoliin niin jännitys haihtui lähes kokonaan. Luulen, että jälleen kerran konkreettinen asioiden eteneminen lievitti jännitystä.



Kampauksen valmistuttua kampaamoon saapui mut meikkaamaan Kelly Kurten. Meikistä ette nyt oikein kuvia saa, mutta olin myös siihen todella tyytyväinen: juuri niin luonnollinen kuin halusinkin, mutta kuitenkin näyttävämpää kuin yleensä (tulipa mm. kokeiltua ekaa kertaa irtoripsiä).


Vähän Kellyn jälkeen kampaajalle saapuivat myös kaasot (ja toisen kaason vauva). Meillä on ollut toistemme häissä traditio, että skoolataan kampaajalla, joten heidän laukuistaan löytyi skumppaa, vaahtokarkkeja ja suklaapäällysteisiä mansikoita. Nam!


Sulhanen saapui meidän kuskiksi ja suunnattiin (turkulaisittain) Hesen kautta juhlapaikalle. Jännä juttu muuten: koko hääpäivän meillä molemmilla oli aivan surkea ruokahalu! Ei saatu edes salaatteja syötyä loppuun, vaikka en itse edes kokenut olevani siinä vaiheessa erityisen jännittynyt.



Koko häätiimi pukeutui kartanolla ja valmistauduttiin ryhmäkuviin. Ulkona paistoi aurinko ja oli enemmän kesäisen kuin syksyisen näköistä. Otettiin kuvia kartanon puutarhassa kuvaaja Hannen loikkiessa milloin mihinkin pusikkoon kuvaamaan :D Saatiin tosi kivoja kuvia: oli "perinteisempiä" potretteja, mutta myös hassuttelua ilmeissä ja asennoissa. Kuvaussession jälkeen hääparin oli aika piiloutua yläkertaan häätiimin opastaessa vieraita oikeille paikoille.


Kun kello tuli kolme ja oli aika lähteä alakertaan juhlan aloitukseen, iski jokin epämääräinen jännityksen ja liikutuksen sekoitus. Jotain mille ei ehkä ole hyvää sanaa tai selkeää syytä. Oli miten oli, ihan kuivin silmin ei näistäkään häistä selvitty. Alkuseremonia pidettiin ulkona kartanon puutarhassa, jonne häätiimi oli ohjannut vieraat odottamaan. Seremoniamestari kuulutti meidät sisään, jonka jälkeen laskeuduttiin yhdessä kartanon portaita alas ja käveltiin vieraiden keskeltä eteen.


Halusimme juhlan alkuun seremoniallisuutta, korvaamaan sitä mikä alkuperäisten suunnitelmien mukaan olisi ollut vihkiminen. Meidäthän vihittiin keväällä vain kahden todistajan läsnä ollessa, joten haluttiin vielä isommalle porukalle jonkilainen ”virallisempi” osuus ja selkeä alku juhlaan. Pidimme lyhyehkön puheen, jossa toivotimme vieraat tervetulleeksi ja kerrottiin jotain meidän parisuhteesta. Jotta homma ei olisi mennyt liian pönötykseksi, ”valat” toisillemme pidimme arkisina ja humoristisella tvistillä - HIMYM-fanit saattoivat huomata Lilyn ja Marshallin uusintavalojen antaman inspiraation ;)




Puheen jälkeen nostimme maljat ja ohjeistimme juhlan siirtyvän sisälle. Tässä kohtaa jännitys oli jo aika lailla kadonnut ja hymyilytti... :)


~Satu~


Kuvat: Hanne Kankare (paitsi kampaamokuva kaasoni ottama)