maanantai 31. joulukuuta 2018

Aatteita vuoden vaihtuessa

Noniin, ensimmäinen vuodenvaihde sormustettuna ja kuukausi hääsuunnittelua takana! :)

Joulukuun teema on ehdottomasti ollut hääpöhinä. Joinain päivinä - etenkin ensimmäisinä kihlautumisen jälkeen - mieli on karannut jokaisessa vapaassa hetkessä häiden pariin. Eikä mitenkään erityisen systemaattisesti, vaan yhtäkkiä voi tulla mieleen joku suht epäolennainen yksityiskohta. Välillä on ollut todellista häähumua ja toinen toistaan hurmaavampien ideoiden ihastelua. Sitten taas toisessa välissä olen jo ehtinyt stressatakin asioita (muun muassa vieraslistaa) ja vähän harmistuakin. 

Nyt on fiilikset kuitenkin tasaantumaan päin ja ollaan tässä joululomalla ehditty Sulhasen kanssa miettiä monia oikeasti tähdellisiä asioita. Meneillään on oikeastaan aika ihana vaihe hääsuunnittelua: ei olla niin ajoissa liikenteessä etteikö voisi tehdä mitään konkreettista, mutta millään asialla ei ole vielä myöskään akuutti kiire. 1,5 vuotta suunnitteluaikaa on meille (ainakin mun mielestä) varmaan juuri optimaalinen. 

Tähän asti suunnittelu on ollut paljolti puhumista, pohtimista ja visiointia. Tosin, nyt kun asiaa pysähtyy ajattelemaan, niin on siitä jotain jäänyt käteenkin:
  • Budjetin raamit eli paljonko maksimissaan aiotaan käyttää ja joitain arvioita menoeristä (joskin se on näin alussa vähän vaikeaa)
  • Vieraslistasta versio, joka tosin vielä elää
  • Juhlapaikkojen kartoittaminen ja listaaminen, ollaan myös päätetty minne laitetaan ensimmäiset tarjouspyynnöt
  • Pääpiirteittäin tehtävälistaa koko häiden suunnittelusta
Mitä ensi vuonna? Alkuvuodesta ensimmäinen ja isoin homma on juhlapaikkoihin tutustuminen ja toivottavasti piakkoin päätöksen tekeminen. Eli ensimmäiset viestittelyrumbat, huh, sitä en erityisesti odota. Paikan varauksen myötä saa hääpäivänkin lukkoon. Keväällä ja kesällä suunnittelen tekeväni myös ensimmäisiä mekko-ostoksia kaasojen kanssa. Loppukeväästä kolkuttelee se vuoden rajapyykkikin, katsotaan mitä kaikkea ollaan saatu siihen mennessä aikaiseksi!

Uteliaana kohti vuotta 2019 ;)

Hyvää uutta vuotta kaikille!

~S~

torstai 27. joulukuuta 2018

Kihlasormukset

Hetken siinä kesti, mutta nyt ne ovat vihdoin täällä! <3 Sormukset nimittäin.

Sulhanen ei kosinut sormuksen kanssa, joten heti kihloista seuraavana päivänä suuntasimme sormuskaupoille ja kiersimme muutamankin kultasepänliikkeen. Ensin tuntui hämmentävältä, että miten osaa valita mieleisen sormuksen. Eipä auttanut kuin sovittaa, sovittaa ja sovittaa. Lopulta päädyinkin hieman erilaiseen kuin olisin vain nettisivujen kuvia selailemalla valinnut. Sormukset, joissa ei ollut pelkästään tasainen pinta näyttivät sovittaessa kivoilta, joten lopulta päädyin sellaiseen ja olen ollut supertyytyväinen valintaan! Sormusten saapumisessa kuitenkin meni hetki, sillä omani tuli Ruotsista ja sen jälkeen vielä jätettiin sormukset suoraan kaiverrettavaksi. Vaikka polttelikin jo saada sormus sormeen niin järkeiltiin, että kaiverrukset on hyvä hoitaa ettei jää ja toisaalta ettei tarvitse luopua sormuksesta kun siihen on jo ehtinyt tottua. Nyt on ihan hassua kun vähän väliä yllättyy sormen kimalluksesta. (En ole tottunut käyttämään sormuksia, kuten oli ehkä pääteltävissä).


Mulle tulee vielä vihkisormus - sen kun tietäisi millainen - mutta Sulhanen käyttää pelkästään tuota yhtä. Sormuksiin on kaiverrettu toistemme nimet ja kihlapäivämäärä. Mä halusin vielä ottaa kuvan missä olisi mukana myös kissa. Neiti ei kyllä ollut kovin innokas tulemaan kuviin, mutta mielestäni ihan kiva tulos saatiin lopulta.

Mitä muita hauskoja tapoja voisi olla kuvata sormukset?


         ~S~

sunnuntai 23. joulukuuta 2018

Tukijoukot ja kaasokosinta

Sulhasen lisäksi mulle itsestäänselvä valinta oli myös kaasot. Oikeastaan oltiin jo joskus vuosia sitten - ennen kuin kukaan meistä oli kihloissa - puhuttu asiasta kahden ystäväni kanssa. Kaaso T:n olen tuntenut jo ala-asteelta asti (eli yli 20 vuotta!). Kaaso E:hen tutustuin yläasteella ja jatkettiin kaikki kolme vielä samaan lukioonkin. Nykyään asutaan eri kaupungeissa (T&E pääkaupunkiseudulla), mutta kun nähdään niin aina jatketaan siitä mihin jäätiin. Kaaso E on muuten myös parhaillaan suunnittelemassa omia häitään, joten voidaan toimia toistemme vertaistukena.

Varsinainen ”kaasokosinta” oli tosiaan tavallaan jo tehty vuosia sitten. Kun menimme kihloihin soitin kaasoille kertoakseni uutiset ja samalla varmistin, että molemmat ovat edelleen pestiin halukkaita. Ja olivat :) Meidän suhdetta muuten kuvaa hyvin se, että periaatteessa kihlat olivat yllätys, olin vain mielestäni rennosti laittanut viestiä soittavani heille viikonlopun tapaamiseen liittyen. Totesin ennen puhelua Sulhaselle, että ovatkohan he kuitenkin jo arvanneet asian, sillä en kertaakaan ole kumpaakaan onnistunut huijaamaan. Ja totta tosiaan, E oli täysin arvannut mistä on kyse ja T:kin oli ollut hieman epäileväinen ”rennosta” viestistäni :D

Halusin keksiä kaasoille vielä jotain pientä hauskaa persoonallista, joten päätin tehdä heille kortit. Nuo kortit puhuttelivat minua heti kun ne löysin ja taakse kirjoitin hieman jatkokysymyksiä pyyntööni. 


Kysyin siis kaasoiltani ovatko he valmiita:
- Kiertämään häämessuja kunnes jalat ovat rakoilla?
- Katsomaan huonoja hääleffoja?
- Seuraamaan blogiani?
- Pitämään mekkoni helmaa vessassa?
- Avaamaan skumppapullot puolestani?

Myös Sulhaselle oli pian selvää kuka hänen bestmaninsa tulee olemaan. Sulhanen ja bestman ovat tutustuneet opiskeluaikana ja ystävyys on siitä jatkunut. Myös bestman asustelee tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla - toivottavasti meillä ei ole edessä suuria logistisia haasteita. Vaikka toisaalta kyllä varmasti auttavia käsiä löytyy tarvittaessa :)

Mitä mieltä olette korteista?


~S~

lauantai 22. joulukuuta 2018

Pohdintaa hääperinteistä

Osa häiden - kuten monien muidenkin juhlien - viehätystä on nimenomaan perinteet, ne tietyt asiat joita osaa jo etukäteen aavistaa ja jotka säilyvät vuodesta toiseen. Olemme Sulhasen kanssa keskustelleet, että vaikka moni hääperinne ei ehkä nykyään tarkoita samaa kuin alkujaan, on joissakin asioissa mukava mennä perinteisen kaavan mukaan. Toisaalta totesimme myös, että emme aio noudattaa perinnettä perinteen vuoksi, vaan pelkästään jos se tuntuu muutenkin meille sopivalta. Joissain asioissa varmaan menemme esimerkiksi käytännöllisen kautta. Ajattelin pohtia miten meidän häissämme erilaiset perinteet näkyvät tai ovat näkymättä.

Kirkkovihkiminen - ei perinteisesti
Koska emme kumpikaan kuulu kirkkoon menee siinä romukoppaan jo muutamakin perinne, kuten papin suorittama vihkiminen kirkossa, morsiamen kävely alttarille jne. Tämän hetken haave olisi, että meidät vihittäisiin juhlapaikalla, mutta emme ole asiaa vielä selvitelleet.

Morsiamen pukeutuminen - perinteisesti
Valkoista, pitkää mekkoa lähdetään etsimään. Hunnun kyllä ajattelin jättää välistä ja sen sijaan panostaa mahdollisesti esimerkiksi johonkin hiuskoristeeseen.

Häävalssi - ei täysin perinteisesti
Tästä emme ole vielä varmoja. Todennäköisesti ainakaan kovin pitkää pätkää emme tanssi vain keskenämme emmekä välttämättä valitse valssia ensimmäiseksi tanssiksi.

Hääohjelma - perinteisesti
Puheita, leikkejä, kimpun heitto - yes, yes, yes. Joko photoboothia ja karkkibuffaa voi nimittää perinteiksi? ;) No, karkkibuffa ainakin tulee (ja siitä aion muistuttaa aina jos Sulhaselta meinaa loppua suunnitteluinto :D). 

Kesähäät - melkein
Toukokuun loppuun tai kesäkuun alkuun tullee hääpäivä osumaan, eli ei kuitenkaan ihan suurimpaan hääsesonkiin.

Ennen häitä - melko perinteisesti
Itse kovasti suunnittelen, että sulhanen ei näkisi mekkoani ennen häitä. Häitä edeltävän yön viettäminen eri osoitteissa voisi olla ihan hauskaa, mutta luultavasti tässä asiassa mennään käytäntö edellä, eli katsotaan miten käy.

Missä asioissa te aiotte mennä perinteiden mukaan ja missä olette valmiita joustamaan? Mikä tärkeä perinne puuttui listasta? 
~S~

keskiviikko 19. joulukuuta 2018

Häiden teema ja inspiraatio

Tällä kertaa ajattelin kirjoitella hieman häiden teemasta. Mitään varsinaisia teemahäitä meillä ei tule olemaan ja myös värimaailma on lähinnä suuntaa antava, mutta inspiraationa toimivat ainakin tällä hetkellä rustiikkisuus ja keväinen luonto. Mitä se meidän kohdallamme sitten voisi tarkoittaa?

Värimaailma
Värimaailma tullee olemaan: vihreä, vaaleanvihreä, valkoinen, vaaleanpunainen (blush), vaaleanruskea. 


Hääpaikka
Hääpaikka ei ole vielä tiedossa, mutta yksissä tuumin totesimme, että vaikka Turussa on monia sisätiloiltaan tosi kivoja paikkoja ja Turun keskusta sinänsä on myös hieno miljöö, niin haluaisimme  jotain luonnonläheisempää esim. naapurikunnista. On kiva ajatus, että sään salliessa ulkotila on käytettävissä ohjelmaan tai ainakin ulkona piipahtamiseen.

Kukat
Kukkia, kyllä kiitos. Katsotaan mitä budjetti sanoo, mutta olisi ihanaa saada paljon kukkia mm. pöytiin, koristeeksi, kimppuihin… Luonnonkukkien yhdistäminen mukaan voisi olla myös yksi mahdollisuus, jos sellainen onnistuisi järkevästi. Täytynee konsultoida anoppeja kukkapuolesta ;) 



Valot
Häiden keväisestä ajankohdasta huolimatta huomaan viehättyväni erilaisista valoista ja lyhdyistä. Inspiraatiokuvat runsain valoin koristelluista ”salaisista puutarhoista” ja toisaalta 
Etelä-Eurooppalaisista ulkojuhlista kiehtovat.


Yksityiskohdat
Olisi hauska keksiä jotain vähän hupsujakin yksityiskohtia esim. kattaukseen. Voisiko vanhoja esineitä käyttää luovalla tavalla (kirjoja, pulloja, liitutauluja...)? Tai täytyykö kaikkien pöytien koristeiden olla keskenään samanlaisia?

Miltä suunnitelmat teistä kuulostaa? Tuleeko jotain vielä mieleen mikä ehdottomasti kuuluisi teemojen piiriin?

~S~


Ps. Blogia voi nyt seurata myös Bloglovin’-sivuston kautta.


Väriteemakuva: Sitten olen valmis -blogi

Muut kuvat: Pixabay

maanantai 17. joulukuuta 2018

Me

Lupasin hieman kertoilla meidän tarinaamme.

Olemme kotoisin eri puolilta Suomea, mutta molempia opinnot johdattivat Turkuun, mistä on sittemmin tullut tärkeä kotikaupunki. (Se myös valikoitui hääpaikaksi ilman erityisempää keskustelua aiheesta). Tutustuimme siis yhteisen ainejärjestön myötä. Sulhanen on kuitenkin minua ylemmältä vuosikurssilta, joten pari vuotta ehti mennä sellaisessa ”vaikuttaa kivalta tyypiltä” -vaiheessa ennen paremmin tutustumista ja lopulta ensitreffejä. 

Tapailu liukui luontevasti seurusteluksi ja sillä tiellä ollaan oltu seitsemän vuotta ja risat. Välillä ollaan oltu työkuvioiden takia kaukosuhteessa, mutta ollaan silti ehditty myös asua yhdessä kuutisen vuotta. Kihloihin mentiin marraskuussa 2018. Vaikka kosimisaikeet eivät sinänsä yllättäneet, niin ajankohdalla Sulhanen kyllä onnistui täysin yllättämään. 

Yhteistä meillä on mm. huumorintaju, ammatti, tulevaisuuden haaveet, kissa, uintiharrastus ja tarve sopivaan määrään kotilöhöilyä. Blogia ideoidessa kysyin ystäviltä mitä meistä tulee mieleen. Vastaukseksi sain mm.: silmälasit, lautapelit, Turku, sohva, sympatia ja nauru. Mutta mikä tärkeintä, meihin pätee How I met your motherista tuttu oliiviteoria, eli Sulhanen rakastaa niitä, minä en suostu koskemaan. Tällaista ”arkirakkautta” meillä :D 


















     ~S~


Kuva: Pixabay

sunnuntai 16. joulukuuta 2018

Hei blogikansa!

Bucket listiin check, mulla on blogi!

Tervetuloa Sitten olen valmis -hääblogin pariin, jossa ruoditaan, intoillaan ja stressataan häitä. 

Olen 28-vuotias uunituore morsian. Häät on suunnitteilla loppukevääseen/alkukesään 2020 Turun seudulle. Kerron minun ja Sulhasen tarinaa hieman erillisessä postauksessa. Omasta puolestani olen pohtinut bloggaamista jo pidempään ja moneen otteeseen, joten hääblogin aloittaminen tuntui luontevalta. Myös häiden osalta on vaivihkaa pyörinyt päässä erilaisia (enemmän tai vähemmän muuttuvia) visioita, joita on kiva päästä toteuttamaan. Ready, set... plan! Tuntuu myös mukavalta ajatukselta, että tästä kerran elämässä eteen tulevasta ajanjaksosta jää muistoksi ”virtuaalinen leikekirja”. Blogin nimi tietenkin sai inspiraationsa SMG:n lyriikoista.

Blogini tulee (toivottavasti) sisältämään:
  • Tajunnanvirtaa hääsuunnittelun eri aspekteista - ihan jo ympärillä olevien ihmisten säästämiseksi osan voi kanavoida tänne.
  • ... ja toivon mukaan joitain ihan hyödyllisiäkin tiedonmurusia saman projektin edessä oleville.
  • Listoja. Eli tykkään suunnitella asioita (neuroottisen?) tarkkaan.
  • Huumoria. Tai ainakin sellaista, mikä omasta mielestäni lukeutuu huumoriksi. Huumorintajuani voisi kuvata esimerkiksi alla oleva video:





Nämä jäänee uupumaan:
  • Hienot DIY-ideat. Mulla on peukalo keskellä kämmentä - en mm. osaa leikata suoraan :’D Noh, eihän sitä tiedä mitä uusia puolia itsestään (tai Sulhasesta!) tässä 1,5 vuoden aikana kuoriutuu.
  • Alkuun ainakin mennään anonyymina, voi olla että mieli jossain kohtaa muuttuukin.

               ~S~


Ps. Vinkkaa toki myös oma hääblogisi, lukulistaa on aina varaa laajentaa :)