tiistai 25. helmikuuta 2020

Maagiset polttarit, osa 2

Jatkoa seuraa - polttarihuijauksesta sekä aamupäivän ja päivän ohjelmasta kerroin täällä. Nyt vuorossa loppuillan ohjelma.

Olimme tosiaan rientäneet läpi vesisateen jo brunssille, meikkiin ja itse tehtyyn pakohuoneeseen. Välissä oli siis enemmän kuin oiva hetki istahtaa kahvilaan - ai että kun kaakao maistuikin siinä säässä! Juttelimme häistä ja kaikesta muustakin.

Tämän jälkeen kartta johdatti meidät The Cow -baariin, missä oli luonnollisesti vuorossa päivän taikajuomaosuus. Baarimikko opetti meidät tekemään monijuomalientä sekä häihin sopivasti amorentiaa. Oli superhauskaa! Päästiin kaikki vuorollamme pareittain tiskin taakse, missä teimme drinkit itse opastuksen mukaan. Paine hienoihin manöövereihin oli suuri, joten luontaisesti allekirjoittanut sähläsi ja sottasi kaikista eniten :D Mutta drinkit oli hyviä ja naurua piisasi! Opastus oli asiantuntevaa ja kaikilla tuntui olevan hauskaa. 

Monijuomaliemi


Juomiselle hyvä jatkumo oli tietenkin syöminen, jota varten meille oli pöytä Tårgertin herkuista nauttimiseen. Söin carpacciota ja pizzaa, nam! Olin kerran aiemmin syönyt Tårgetissa, ja täytyy kyllä mennä uudestaankin.

Illan viimeinen etappi oli Airbnb-asunto, jonne osa porukasta jäi yön yli. Ensin kuitenkin oli viimeinen tehtävä: ennustuksen kirjoittaminen itselleni viiden vuoden päähän. Kirjoitin sen toissapäivänä ja ajattelin laittaa sen häidemme aikakapseliin. Niin ja sain täytettäväksi myös ystäväkirjasivun. Ilmeisesti muutkin osallistujat olivat täyttäneet vastaavat, mutta ne vielä pimitettiin minulta... Ennen nukkumaan menoa hengailimme, juttelimme ja kuuntelimme Tylypahkan tahtiin -soittolistaa, jossa oli taikaan liittyviä biisejä sekä suosikkeja vuosien varrelta (ahh, ysäri!). 

Aamulla söimme vielä maittavan aamiaisen ennen kuin oli aika lähteä kotiin. Loppusunnuntai meni väsyneissä mutta seesteisissä tunnelmissa. Katsottiin kotona Sulhasen kanssa leffaa enkä meinannut pysyä hereillä - mutta todellakin worth it!!

Vielä kerran ISO KIITOS kaikille osallistujille ja järjestäjille, erityisesti tietenkin kaasoille! <3 Päivä oli sekä ajankohdaltaan että sisällöltään yllätys, mutta silti niin mun näköinen, että olivatkohan jollain taialla lukeneet kuitenkin ajatuksiakin? :D Tuntui todella luontevalta viettää päivä juuri näiden ihmisten kanssa, ja välillä meinasin jopa unohtaa ketkä tunsivat toisensa etukäteen ja ketkä eivät. Kokoonpano vähän vaihteli päivän mittaan, mutta olin iloinen että niin moni ylipäätään pääsi paikalle!

Nyt on vietetty ”viimeinen ilta sinkkuna” - seuraava etappi: häät! 

~Satu~

Kuvat: polttariosallistujat

sunnuntai 23. helmikuuta 2020

Maagiset polttarit, osa 1



Viime viikon lauantaina mua vedettiin kunnolla höplästä. Mulle oltiin lähetetty pöllö, joka kertoi polttareiden ajankohdaksi 22.2.. Sen sijaan viime lauantaina mun oli tarkoitus mennä keilaamaan yhden ystävän kanssa. Joopa joo :D Todellisuudessa kaikki oli juonta polttareiden ajankohdan salaamiseksi. Oli mulla käynyt pieni epäilys mielessä, toki, mutta silti olin kyllä ainakin 90% varma, että polttarit olisivat olleet väitettynä ajankohtana. Ja hah, kuulemma Sulhanenkin oli ollut mukana juonessa reilu kuukauden ajan. (Joskin tiesin, että häneltä on turha udella mitään, pokka on sitä luokkaa).

Olin tosiaan mennyt perjantaina nukkumaan autuaan tietämättömänä tulevan viikonlopun riennoista - onneksi en kukkunut supermyöhään! Viikonloppuisin nukun aina pitkään ja sikeästi, toisin kuin Sulhanen joka herää melkein yhtä aikaisin kuin arkisinkin (I know...!). Viime lauantaina havahduin kuitenkin siihen, että Sulhasella soi herätyskello. Ihmettelin tätä hieman, mutta käänsin kylkeä ja jatkoin unia. Heräsin kuitenkin uudestaan siihen, että oveen koputettiin vähän ennen yhdeksää. Jopa unentokkuraisena ei mennyt kauaa arvata, kuka se voi olla. Pian eteisestä kuuluikin supinaa: ”Nukkuuko se vielä?” ”Joo!”. Heräilin pöllämystyneenä ja eteisessä vastassa olivat kuin olivatkin kaasot. Taustalla soi Harry Potter-leffojen tunnari.

Sain käteeni kirjeen, jossa kerrottiin, että Tylypahkaan haetaan uutta jästisyntyistä opettajaa ja että lautakunta seuraa päivän ajan valmiuksiani kyseiseen pestiin. Kirjeessä kerrottiin myös mitä tulee pakata mukaan. En todellakaan ole aamuihmisiä, joten suhailin varmaan 20 kertaa ees taas yrittäen päättää mitä pukea päälle :’D Ohje oli lähteä tyhjällä vatsalla, mutta minut hyvin tuntevat kaasot tarjosivat kuitenkin aamuteen (en lähde koskaan kotoa ilman että tee on juotu).

Kun kamat oli kasassa ja lähdön hetki lähestyi täydennettiin varustustani vielä noidanhatulla, kaavulla ja taikasauvalla. Sain linkin puhelimella toimivaan karttaan - joka oli tyhjä! Tämä kartta nimittäin aukesi vasta kun vannoi että on pahat mielessä... ;) (Myöhemmin kuulin, että sivu oli seremoniamestarimme J:n itse koodaama varta vasten minulle - eeppistä!)

Ensimmäisen kohteen taikasauva antoi vihiä tulevasta...
Ensimmäisenä suuntasimme ystävieni kotiin, jossa odottivat loput polttariosallistujat. Olin etukäteen jännittänyt moniko pääsee paikalle, ja ilokseni melkein kaikki olivat päässeet! Syötiin herkullista brunssia, juotiin skumppaa ja viimeistään tässä kohtaa alkoi aivotkin virkistymään. Oli myös ensimmäisen taitotestin vuoro: loitsimistaitojani testattiin niin, että minun piti esittää loitsuja pantomiimina ja muiden arvata. Tämä sujui erittäin hyvin - kiitos asiantuntevien arvailijoiden!

Kun oli taas aika jatkaa matkaa, oli kartalle mystisesti ilmestynyt seuraava kohde. Tähän väliin voin tunnustaa, että suuntavaisto ei todellakaan kuulu vahvimpiin alueisiini. Suuntasin meidät aina suunnilleen sinne päin minne mielestäni oltiin menossa, ja sain kyllä kuulla porukalta korjaavat liikkeet jos reittivalinta ei ollut ihan optimaalinen :D Kohteeksi paljastui Stocka, jonka tarkoituksen oivalsin vasta kun kosmettiikaosastolla kaaso haki myyjää. Vuorossa oli muodonmuutos (get it?) eli pikameikki. Koska en normaalistikaan käytä paljon meikkiä toivoin melko hillittyä settiä. Olin tyytyväinen lopputulokseen ja meikit pysyivät myös hyvin, vaikka koko päivän satoi!

Seuraava kohde oli Cafe Siriuksen yläkerrassa oleva tila. En tiedä, oliko Sirius sattumaa vai ei, mutta sopi joka tapauksessa hyvin :D Vuorossa oli pimeyden voimilta suojautumista, päättelyä, numerologiikkaa yms. vaativa koe - nimittäin itse tehty pakohuonepeli! Potter-teemalla, tietenkin. Oli lukkoja, koodeja, avaimia, Viisasten kivi -kirja, ikijää, morsetusta... Niin ja pitipä käydä kirjastonkin puolella noutamassa salainen viesti. Tähän oli siis todella panostettu!


Onneksi pulmia ei tarvinnut ratkoa yksin, vaan kaikki (paitsi laatijat) saivat osallistua. Saatiin lopulta kaikki tehtävät ratkaistua, mutta ei taidettu ihan pysyä tunnin aikarajassa, krhm... Mutta ainakin selvisin kriittisestä osasta enkä vaipunut menneiden heilojen muistelun äärelle!

Klikkaamalla saat kuvan isommaksi!
Koska teksti olisi muuten pitkä kuin nälkävuosi, kerron miten ilta jatkui seuraavassa osassa...

~Satu~

Kuvat: minä ja polttariosallistujat

torstai 20. helmikuuta 2020

Suunnitelmien eteneminen - 3 kk häihin

Tiedän, että olen päivitellyt tätä jo muutamaan otteeseen, mutta sallitteko vielä yhden kerran? Koska siis APUA miten nopeesti aika menee!?! Samalla tuntuu, että neuroottisuuteni pikkuhiljaa palkitaan: tuntui, että hössötin monia asioita useimpien mielestä varmaan turhan aikaisin - mutta nyt olen tooooodella kiitollinen jokaisesta koristellusta purkista ja mietitystä yksityiskohdasta.

Olen myös palannut samaan rutiiniin kuin syksyllä: monesti arkisin aamuteetä juodessa mietin jotain häihin liittyvää (ja lähden sitten töihin aiottua myöhemmin kun jotain on aina kesken :D). Tällä taktiikalla on syntynyt mm. save the date -viestit, kukkasuunnitelma ja blogitekstien aihioita.

Edellisten kolmen kuukauden aikana on tehty ainakin:

💚 Askartelutarvikevarastoa on täydennetty ja räpellystä jatkettu
💚 Menu-/ohjelmalappusia on suunniteltu
💚 Häätiimin ensimmäinen tapaaminen
💚 Juomahankintoja suunniteltu ja viinejä maisteltu
💚 Meille on varattu paikat pitopalvelun maistelutilaisuudesta (vihdoin! Alunperin sen piti olla jo
syksyllä)
💚 Käytiin juhlapaikalla hoitamassa mittailuja yms.
💚 Vihkijä on varattu

Kuva: Pixabay
Toivoisin, että viimeisille viikoille jäisi mahdollisimman vähän hommaa, joten parin seuraavan kuukauden aikana pitäisi vielä hoidella ainakin seuraavat hommat:

💚 Kutsujen lähetys
💚 Lahjarekisterin tekeminen
💚 Maistelutilaisuuden jälkeen menun sumpliminen ja lukkoon lyöminen
💚 Tämän jälkeen menu- ja ohjelmainfolappusten viimeistely ja tilaaminen
💚 Loppujenkin biisien lukkoon lyöminen bändin ja esiintyvien ystävien kanssa
💚 Ihan oikeasti koristeiden suunnittelu loppuun - mitä vielä tarvitsee hankkia/tehdä?
💚 Askartelua, askartelua, askartelua
💚 Morsiamen laittautuminen eli päätöksiä korujen, hiusten ja kynsien suhteen
💚 Juomien osto
💚 Valokuvakirjan tekeminen
💚 Avioliiton esteiden tutkinta
💚 Sormusten kaiverrus
💚 Selvitettävä sukunimiasioita mm. passin osalta
💚 Kukkien tilaus
💚 Valokuvaajan tapaaminen
💚 Plus pienempiä hommia / viimeisiä silauksia...

Ha, tuntuu että noin about KAIKKI siis pitäisi nyt rykäistä kasaan parissa kuukaudessa! :D No mikäs siinä, mikäs siinä... Onneksi (siis todellakin ONNEKSI) oikeasti tosi montaa asiaa on jo aloitettu tai mietitty sen verran kuin tässä vaiheessa voi. Ja ainakin tuntuu kivalta nähdä myös tuo tehtyjen asioiden lista - siksi näitä koosteita on ilo tehdä. Palaan seuraavan kerran näihin kun on kuukausi häihin - katsotaan mikä paniikin taso silloin on!


Vielä muuten sivuhuomiona, että nyt alkaa olla se vaihe hääsuunnittelua kun asioita tuntuu tapahtuvan nopeammin kuin mitä ehtii kirjoittaa. Koitan kuitenkin mahdollisimman ajantasaisesti rustailla tänne aina uudet käänteet!

~Satu~

Lue myös: 

sunnuntai 16. helmikuuta 2020

Mitä kuuluu häädietille?

First things first: huolimatta mulle huolella syötetystä informaatiosta, mun polttarit olikin tänä viikonloppuna! :D Ei siis viikon päästä, ehei. Sen voin kertoa, että oli suuuuperkivaa - mutta muuten palaan niihin kunnolla ajan kanssa myöhemmin...

Mutta tähän väliin nopeampi katsaus: "häädiettini" - mitä sille kuuluu?



No sillehän kuuluu sitä, että tällä viikolla työkaverini, jota en ollut nähnyt vähään aikaan, kysyi olenko raskaana - ha! (En ole.)

Menin kotiin ja söin suklaata.

Entä ne annoskoot? Ne on sellaisia kun voi odottaakin jos on taas parin viikon sisään syönyt kiinalaisen lounasbuffetissa ja tilannut paristi ruokaa Foodorasta.

Olen katsonut Netflixiä ja polkenut samalla kuntopyörällä, se on totta. Olen myös katsonut Netflixiä, period.

Voi olla, että polttareissa tuli vähän syötyä. Voi olla, että silti tehtiin kotona hamppareita.

Ainakin voin uskotella itselleni, että kevään saapuessa alkaa hillitön into pyörä- ja kävelylenkeille. (Niin kuin yleensä alkaakin. Noin viikoksi. Sitten väsyttää.)

Että sellaista. Hyvää sunnuntaita!

~Satu~

Kuva: Pixabay

keskiviikko 12. helmikuuta 2020

Meidän häät lukuina


Se on kuulkaas sata aamua häihin! Kun abivuonna oli sata aamua koulua jäljellä, mentiin kouluun pyjamat päällä. Puin tänään töihin kuitenkin ihan normaalit vaatteet... ;)

Meidän häät lukuina:

100 aamua häihin
93 tehtävää to do -listalla
82 biisiä soittolistalla
72 blogitekstiä
57 vierasta
37 vuotta vanha sulhanen
23. toukokuuta hääpäivänä
10 pöytäseuruetta
8 vuotta seurustelua takana
4 häätiimiläistä
2 kihlattua
1 hääpari

<3

~Satu~

Kuva: Pixabay

sunnuntai 9. helmikuuta 2020

Sukunimi, voihan sukunimi!

”What's in a name? That which we call a rose
By any other word would smell as sweet”

”Deny thy father and refuse thy name;
Or if thou wilt not, be but sworn my love
And I'll no longer be a Capulet.”

- William Shakespeare -

Haha, menipä runolliseksi, vaikka ehkä omat nimipohdinnat eivät ihan yllä tämän draaman tasolle. En nyt vaan silti voinut entisenä teatteriharrastajana vastustaa kiusausta! Ja ihan ilman identiteettikriisiä ei sukunimipohdinnoista ole selvitty...


Kohta pitäisi laittaa menemään avioliiton esteiden tutkinta ja lyödä lukkoon siis myös mikä on meidän sukunimemme jatkossa. Käytiin läpi aika lailla perinteiset vaihtoehdot ja vaiheet tässä asiassa. Hylättiin kuitenkin monet vaihtoehdoista nopeasti. Yhdysnimi jommalle kummalle: ei. Meidän nimet ei vaan sovi yhteen pötköön. Uusi nimi, joka on yhdistelmä molempien nimistä: vielä isompi ei. Kavereiden suurta hupia on ollut keksiä toinen toistaan huonompia yhdistelmiä, eikä yhtään varteenotettavaa ole siinä sivussa syntynyt. Muun uuden nimen keksiminen: mua tämä vaihtoehto houkutti enemmän, Sulhasta ei yhtä paljon. Oli miten oli, homma kaatui siihen, ettei keksitty mikä se uusi nimi olisi ollut. Vinkki muuten uuden nimen ottamista pohtiville: Kotimaisten kielten keskus on koonnut listan ehdotuksista uusiksi sukunimistä tänne.

Halusimme kuitenkin perheellemme yhteisen nimen, joten jäljelle jäi vaihtoehdoksi se, että jompikumpi ottaa toisen nimen. Meidän sukunimissä ei ole mitään valtaisaa eroa yleisyydessä, joten siitä ei ollut apua näihin pohdintoihin (ei olla siis mitkään Virtanen/Korhonen vs. ”meitä on viisi maailmassa”). Yhdessä tuumin totesimme mun nimen menevän Sulhasen sukunimen kanssa kivemmin yhteen kuin toisin päin, joten näyttää vahvasti siltä, että tulen ottamaan Sulhasen nimen. Ja kyllä, ihan aidosti keskustelimme vaihtoehdosta molemmin päin enkä nyt alistu vasten tahtoani vanhanaikaiseen patriarkkaan tai vastaavaa, ei huolta.



Miksi sitten ylipäätään yhteinen nimi on niin tärkeä? Itse näen siinä moniakin houkuttelevia puolia. En tiedä osaanko selittää sitä hyvin, mutta kyllä voin tunnustaa, että tuntuu kivalta sellainen ”assosiaatio” - että meidät voi helposti yhdistää toisiimme ja pariksi jo nimestä. Toki tämä yhteinen nimi voi saada vielä uuden merkityksen jos perheemme joskus kasvaa. Sen lisäksi asiassa on sekin puoli, että joku asia konkreettisesti muuttuu: kun pitkän parisuhteen ja avoliiton jälkeen onkin sitten avioliitossa, niin tuntuu ihan hauskalta että hääviikonlopun jälkeen ainoa muuttunut asia ei ole toinen sormus sormessa.

Kuten ihan alussa viittasin, on tähän päätökseen kyllä myös hetkittäin liittynyt sekalaisia oloja, kuten: ”Siis häh, miten voi muka vaihtaa sukua?” Mutta ei se ajatus tunnu mahdottomaltakaan kun olen sitä mielessäni harjoitellut tai kerran jopa kokeillut nimikirjoitusta. Lähinnä olo on ”Jaa, kaipa mä sitten sen nimen otan” :D Nyt jännittää kuinka monesti esittelen itseni häiden jälkeen väärällä nimellä! Ja tietty se byrokratiarumba...

Mitä fiiliksiä teillä muilla liittyy nimidebaattiin? Mielelläni kuulisin myös nimensä vaihtaneilta oliko tottuminen vaikeaa?

~Satu~

Ps. Huomaan, että tämän tekstin julkaiseminen kauhistuttaa hieman - katsotaan tuleeko koko nimen vaihtamisen suhteen vielä cold feet! :D

Kuvat: Pixabay

tiistai 4. helmikuuta 2020

Juhlapaikalla käymässä



Kävimme sunnuntaina piiitkästä aikaa tulevassa hääjuhlapaikassamme Ala-Lemun kartanossa. Aiemmin olimme käyneet paikalla vain kerran, vuosi sitten, jolloin teimme paikkaan varauksen. Meillä ei kuitenkaan ollut tuolta reissulta esim. joka huoneesta kuvia saati muutoin onnistunut miettimään kaikkia yksityiskohtia (tietenkään), joten uusi reissu oli ehdottomasti tarpeen.

Sää oli aamulla totaalisen masentava: sateinen ja harmaa. Harmittelin jo ääneen, että olisi ollut kiva saada vähän valoisampia ja keväisempiä kuvia - ja kuin ihmeen kaupalla aurinko ilmestyikin vierailumme ajaksi! 

Ei kyllä uskoisi helmikuuksi...
Tässä listausta meidän agendasta ja kysymyksistä, siltä varalta että joku haluaa pölliä ideoita (koska niin itsekin aina teen :D):

- Mittailu (lähinnä mitattiin pöydät)
- Pöytien asettelun ja mahdollisen bändin paikan alustava miettiminen
- Summittaisen pohjapiirustuksen tekeminen (kartanossa on salin lisäksi useita pienempiä huoneita, joiden kokoa ja sijaintia halusimme hahmottaa)
- Katsottiin samalla myös pistorasioiden paikat, jos vaikka halutaan jotain valosarjoja jonnekin
- Testattiin äänentoistolaitteistoa ja valoja
- Selvitettiin mm. syöttötuolien saatavuus, saako kynttilöitä polttaa ja paljonko saamme juomiamme kylmään (on, saa ja paljon)
- Otettiin tietenkin paaaaljon valokuvia

Sen lisäksi, että saatiin ihan konkreettisia vastauksia niin saatiin tietenkin myös nyt pohjaa sille, että voidaan jatkaa kotona koristeiden ja eri ”pisteiden” (vieraskirja, karkkibuffa, jne. jne.) suunnittelua.

Ei kyllä näy tässä kunnolla, mutta yläkerran ikkunoista siintää meri.
~Satu~

sunnuntai 2. helmikuuta 2020

Pöllöpostia jälleen

Jepjep, pöllö on jälleen vieraillut! Edellinen pöllöhän paljasti kriittisen päivämäärän. Taaskaan postissa ei saapunut ihan selvää suomenkieltä - tai no, miten sen nyt ottaa... :D


Voin kertoa, ettei ole ollut ihan helppo operaatio ratkoa näistä jotain järkeenkäypää. Uskon kuitenkin nyt ratkaisseeni 3/4 - kerron arveluni ihan lopuksi, jos haluat ensin yrittää itse! 

Pöllö taisi kuitenkin tuoda mukanaan vihiä polttaripäivän sisällöstä:


... tai sitten kaikki epäilyni osoittautuvat täysin vääriksi :D Mutta jos olen ratkonut oikein, niin:

Oletko valmis Tylypahkan opettajaksi?
Löydätkö taikasauvan?
Testissä oppiaineet.

Viimeinen on vielä tosiaan ratkomatta, katsotaan miten sen kanssa käy...

~Satu~